Bakteeria porakaivon vedessä?

Mikrobinen veden laatu

Mikrobiologista tutkimusta käytetään veden laadun ja turvallisuuden määrittelyyn. Mitä mikrobeja tutkimuksessa havaitaan, voidaan sen perusteella tehdä johtopäätöksiä vaarallisuudesta ja siitä mistä mikrobit ovat peräisin. Kun kalliopohjavedessä on jälkiä mikrobisaastutuksesta, se on viite luonnottomuudesta ja epävakaudesta. Tämä siksi, koska luontainen kalliopohjavesi on vapaa saastuneisuutta indikoivista bakteereista ja heterotrofisista pesäkkeistä.

Enterokokit voivat olla suolistoperäisiä tai muista epäpuhtaista lähteistä. Escherichia coli, E.coli pidetään varmuudella vain suolistoperäisenä. Koliformiset bakteerit ovat peräisin elokehästä, maannoksesta ja pintavesistä.

Kun mikrobiologisen laadun havaitsemisraja ylittyy, laatu on enemmän tai vähemmän luonnoton ja epävakaa. Tästä syystä yhden vesinäytteen tutkimuksella ei pysty varmuudella osoittamaan veden min- max laatua eikä siten turvallisuuttakaan. Laatuepävakaus johtuu siitä, että varsinainen kalliopohjavesi on mikrobiologisesti vapaa saastuneisuuden ilmaisijabakteereista. Epävakaat olosuhteet mm. kaivon rakenteista, materiaaleista, vuodoista ja mitoituksesta johtuen aiheuttaa epävakauden ja silloin myös mikrobiologinen laatu vaihtelee samassakin kaivossa erinomaisen ja vaarallisen välillä. Escherichia coli, E.coli bakteerin ilmeneminen näyteveden tutkimuksessa jopa yhtenä pmy/100ml, on luotettava osoitus suolistoperäisestä saastutuksesta ja kieltää vedenkäytön. Syy saastutukseen selvitettävä, joka on maanalaisena usein hankalaa. Desinfiointi on tekohengitystä, joka ei kiinteistökohtaisessa vesihuollossa tarkoituksenmukaista.    

Porakaivovedessä suolistoperäisiä mikrobeja

Tuntuu uskomattomalta, että porakaivovedessä esiintyy yleisesti mikrobeja, epäpuhtausjälkiä, vaikka vesi porataan kymmenien, jopa satojen metrien syvyydestä. Erikoisuutta lisää se, että mikrobit todetaan usein myös suolistoperäisiksi. Varsinaisesti kalliopohjavedessä ei luonnostaan ole mikrobisaastutusta saati sitten suolistoperäisiä bakteereita, mutta kaivo-olosuhteet sallivat ja ympäristörasitukset pääsevät tavalla tai toisella vesivirran mukana tunkeutumaan kaivotilaan ja pumpattavaan veteen.

Millainen terveysriski

Pienet pintavesien mikrobimäärät eivät ole kovin suuri terveysriski, mutta on osoitus kaivorakenteen puutteista tavalla tai toisella. Osoitus siitä, että puhdasta pohjavettä häiritsee epäpuhtaudet. Rakenteiden puutteina esiintyy mm. alimittaista muovi- suojaputkitusta, liitosvuotoja, lommahdusta ja seinämän puhki ruostumista.

Suolistoperäisten mikrobien pienikin esiintyminen ilmentää saastutusta, jonka terveydellinen taudinaiheuttaja riski on suurempi. Tästä syystä näitä ei hyväksytä talousvedessä lainkaan. Siis toteamisraja riittää estämään veden käytön talousvetenä. Tämä tietysti edellyttää, että näyte on otettu ja tutkittu laboratoriossa steriilisti ja hyvällä määritystarkkuudella.

Mistä saastuminen voi johtua?

Suolistoperäiset epäpuhtaudet ovat siis tasalämpöisten eläinten tai ihmisten suolistosta peräisin, ulosteista. Miten ihmeessä näitä bakteereita voi esiintyä syvässä kalliopohjavedessä? Muutamia esimerkkejä: Kiinteistökohtaisessa vesihuollossa puhdasvesi ja talousvesi hankitaan vuorovaikutustilanteessa samalta pienkiinteistöltä. Jätevesi varastoidaan tai imeytetään kiinteistöllä ja tällöin on mahdollista, että jätevesi imeytyy maahan ja kalliopohjaveteen. Tai sitten niin, että jätejärjestelmä tulvii ja jätevuoto pääsee suoraan ylärakenteista, vuodoista kaivoon. Kaivoympäristössä maaperän karjanlannoitus voi myös aiheuttaa ko. saastutuksen. Myös siten että kaivotilaan pääsee pieneläin, kokonaisena, joka aiheuttaa saastutuksen. Tulos voi olla myös harhauttava siitä syystä, että saastuminen tapahtuukin näytteenotossa tai määritys on laboratoriossa epäonnistunut. Tässä tapauksessa pohjavesi on mahdollista olla puhdas.

Muut mm. koliformiset bakteerit voivat johtua kaivotilaan pintavesivuodoista suojaputkituksien pettäessä ja tulvien seurauksena. Myös vuodenajat voivat vaikuttaa mikrobien esiintymiseen, koska muutoksia syntyy mm. vesitasoissa, roudan, sulamisvesien ja sademäärien sekä hulevesien seurauksena.

Miten saastuminen ehkäistään ennakolta

Erityistä huomiota tulee kiinnittää jätevesihuoltoon ja sen monikertaiseen eristykseen ja tulvanhallintaan. Jätesäiliöt tulee eristää tavalla tai toisella kallioperästä. Rakenteiden kestävyys on oltava riittävä esiintyvään maapaineeseen ja nosteeseen. Liitosvuotoja ei sallita. Rakenteilla tulee olla riittävä kestoikä. Rakenteissa, putkiliitoksissa tulee huomioida routa- ja kaksisuuntainen painerasitus. Rakenteiden rasitukset ovat suuremmat kun pohjaveden taso on lähellä maan pintaa.

Jos jäterasitus on päässyt tunkeutumaan kallioperään, sen korjaaminen ei ole mahdollista.

Kiinteistökohtaisessa jäte- ja vesihuollossa sekä yleensä toimissa on syytä käyttää harkintaa. Tehdä järkevä suojavyöhykesuunnitelma miten, mitä ja missä voi toimia, jotta pohjavesi säilyy kestävästi käyttökelpoisena. Riittävät kiinteistön käyttörajoituksen pohjaveden suojelemiseksi on viisainta tehdä etukäteen, kun pohjavesi on vielä puhdas.
 

Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija