torstai 9. huhtikuuta 2020


Painemansetti ja porakaivon veden laatu
 

Porakaivon veden laatu

Porakaivoissa esiintyy yleisesti suojaputkituksesta ja eristeistä johtuvaa veden laadun pilaantumista. Myöskin esiintyy ylisuuren vedenpumppauksen hydraulisen murtuman aiheuttamaa eroosioperäistä veden laatumuutosta ja pilaantumista. Näissä tapauksissa veden laatutekijöinä esiintyvät tapauksittain epävakaat kohonneet metallipitoisuudet, humus, pinnalliset epäpuhtaudet ja maa- ainespitoisuudet. 

 Painemansetti

Painemansetti on 1980-luvulla kehitetty porakaivoissa esiintyvien veden laatuhäiriöiden ehkäisyyn. Onnistuessaan painemansetti on edullinen ja näppärä tapa suorittaa veden laadun korjaaminen pohjavesilaatuun.

Painemansetti asennetaan paineellisen nousujohdon väliin halutulle kaivosyvyydelle. Paineella laajennettava kuminen mansetti nimensä mukaisesti tiivistyy vesi- tai ilmanpaineella tulpaksi porauskuiluun jakaen epäpuhtaan ja puhtaan pohjaveden erilleen toisistaan. Hyvä asennuspaikka on syytä varmistaa TV- kuvauksella, jos mahdollista. Kuvausta voi rajoittaa porakuilussa oleva korkea pohjavesitaso, suuri kaivon vedenantoisuus sekä veden sameus.

Takuuvarmuutta on mahdotonta antaa eristämisen onnistumisesta.


Painemansetin riskit

Porakaivojen korjauksen yhteydessä on tullut esille peinemansetilla onnistuneita ja epäonnistuneita yrityksiä veden laadun korjaantumisessa ja palauttamisessa pohjavesilaatuiseksi. Painemansetin tehoa voi huonontaa kallioperän rikkonaisuus ja kalliorakenteen vertikaaliset pystykaateet. Tällöin on mahdollista, että epäpuhdas vesi virtaa kallioperän johtavissa pystyrakenteissa ohittaen mansetin. Näissä tapauksissa mansetti on tehoton. Vertikaalisesti johtamattomissa, ehjissä kalliorakenteissa, joissa vesi virtaa porakuiluun pintarakenteista ja toisaalta pohjarakenteista, on hyvät mahdollisuudet suojaputkiperäisten vaurioiden eristykseen.

Porakaivoissa, joiden vedentuotto perustuu kallion pinnalliseen rapautumiskuoreen, ei mansettia voida käyttää, koska mansetti estää veden tulonielun porakuiluun ja kaivo kuivuu.

Eräät tunnolliset toimijat porakaivoalalla eivät suosi lainkaan painemansettia siihen liittyvien suurten riskien ja ennustamattomuuden vuoksi.


Eräitä esimerkkitapauksia ongelmista:

-painemansetti ei salli ruostuvan materiaalin poistoa rakenteesta

-painemansetti voi eräissä eroosio- sortuma vuototapauksissa vaikeuttaa mansetin/ pumpun huoltoa

-epäpuhdas vesi ohittaa kalliorakenteessa pystysuuntaisesti mansetin

-mansetin paineeton häiriötila voi aiheuttaa veden laatuun äkillisen pilaantumisen

-mansetti alentaa kaivon vedenantoisuutta ja siksi lisää hydraulista murtumaa
 

Eristämisen soveltuvuus korroosiohaittojen ehkäisyssä

Painemansetti ei estä ruostuvan suojaputken korroosiota, mutta on mahdollista kaivoyksilöittäin  palauttaa kaivoon pohjavesilaadun. 

Korroosiohaittojen ennaltaehkäisyyn on paras tapa suorittaa korroosiota kestävät ja oireettomat materiaalivalinnat, kuten haponkestävä ruostumaton teräs.

Virheellisten ainevalintojen seurauksena mm. oireellisten korroosiohaittojen ehkäisyyn tunnetusti käytetään eristysputkia, suodatusta, ohijuoksutusta ja eristysmansetteja.
 

9.4.2020 Heinola

Asko Vasarvuori, porakaivon korjauksen asiantuntija

 

sunnuntai 12. tammikuuta 2020

Vesineuvonta pelastaisi miljoonia

 
Artikkelin teksti isommalla kirjasimella:
 
Suomalainen kaivonkorjausmalli pelastaisi miljoonia ihmisiä
Myrkyllinen arseeni yhä useampien kehittyvien maiden ongelma.
 
Ikääntyvät, väärin rakennetut ja raskasmetallien saastuttamat kaivot ovat kasvavaterveysriski maailmalla, paikoin myös Suomessa.
Putkikaivojen saneerauksen parissa elämäntyön tehneen heinolalaiskonsultin, Asko Vasarvuoren mukaan tilanne tulisi ottaa hallintaan tutkimusta ja neuvontaa lisäämällä.
Hän on mukana Lions Club Heinola Kailaan toiminnassa.
Leijonat puhtaan vedenpuolesta 2018-2020 taasen on Lions-järjestön hyväntekeväisyyshanke.
– Se on yksi hallituksen kärkihankkeista, jota Ympäristöministeriö rahoittaa160 000 eurolla. Konkreettinen kaivoveden
saneerausneuvonta kehittyvissä maissa sopisi hyvin teemaan.

Vasarvuori on käynyt Intiassa, tarkoituksenaan kartoittaa Indo-Gangesin jokilaakson kaivojen kuntoa.
– Tavoitteena on viedä Intiaan neuvontaa. Olosuhteita halusin käydä ennalta tutkimassa putkikaivojen stressitestin avulla.
Ensimmäinen yritys kilpistyi kuitenkin byrokratiaan.
Paikallishallinto vaati sikäläisen asiantuntijan käyttämistä oppaana ja esitti käsittämättömän rahallisen korvausvaatimuksen ilmaisesta tutkimuksesta ja neuvonnasta.
– Koska kyseessä on hyväntekeväisyys, en voinut tällaiseen kynnysrahaan suostua, Vasarvuori harmittelee.
 
Pelkästään Himalajan vuoriston vaikutuspiirissä olevilla vesialueilla arvoidaan olevan sata miljoonaa ihmistä, joiden juomavesien
arseenipitoisuus kasvaa jatkuvasti.
- Tämä johtuu paitsi alueen geologiasta, myös siitä että vanhat putket korrosoituvat ja arseenin erittyminen maaperästä voimistuu.
Seuraavaan yritykseensä hän etsii leveämpiä hartioita.
-Leijona-järjestöllä on toimintaa ja suhteita kaikissa maissa. Se olisi tunnustettu yhteistyökumppani, joka toisi paikallista uskottavuutta myös kehittyvissä maissa. Ehkä portit Intiaan tai pahoista vesiongelmista kärsivään Bangladeshiin
voisivat avautua järjestön
kautta, Vasarvuori miettii.
Huolestuttavin vedenpilaaja maailmalla ja osin Suomessakin on myrkyllinen arseeni, jonka arvioidaan uhkaavan lähitulevaisuudessa jopa sadan miljoonan ihmisen terveyttä.
- Maailmalla arseenimyrkytykset etenevät tappavaan tahtiin. Meillä Suomessa arseeni on paikka paikoin piilevä haitta. Meilläkin
veden myrkyttymiseen on syytä havahtua korjausikään tulevissa pora- ja putkikaivoissa, Vasarvuori muistuttaa.
Arseenia ei voi todeta aistinvaraisesti ja se voi jäädä havaitsematta myös suppeassa, rutiininomaisessa kaivovesitutkimuksessa.
Havaintojeni mukaan tutkimuksissa on arseenin juurisyihin liittyen mittausepävarmuutta.
Hänen milestään tarvitaan lisäohjeistusta ja tarkempaa tutkimusta arseenin suhteen, jotta raja-arvojen ylitykset saataisiin mahdollisimman vähiin.
Jokainen kaivoa kunnostava tai uutta kaivoa tekevä voisi oma-aloitteisesti teetättää arseenitutkimuksen ennen kaivon käyttöönottoa, hän ehdottaa.
Myös arseeniongelman synnystä on Vasarvuoren mukaan julkisuudessa vääriä mielikuvia.
- Suomessa vesienajatellaan olevan turvallisia, koska ne eivät luontaisesti sisällä juurikaan maaperästä johtuvaa arseenia. Omat tutkimukseni ja testini osoittavat, että huomiotta jää hiiliteräksisten kaivoputkien korrosio, joka
tehostaa pienessäkin määrin maaperässä olevan arseenin erittymistä veteen.

Ongelma olisi helposti vältettävissä korvaamalla vanhat hiiliteräsputket
ruostumattomasta teräksestä valmistetuilla
haponkestävillä putkilla. Haponkestävän putken ruostumisominaisuus on vain sadasosa tavalliseen putkeen verrattuna.
- Suosittelen putkien vaihtoa kaikissa kaivosaneerauksissa, hän neuvoo.

Esa Arvekari


TIETO:

Arseeniongelma Suomessa

Duodecim-terveyskirjaston mukaan Suomen arseeniongelma on hyvin paikallinen.
Pitoisuudet ovat laajalti hieman koholla koko Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Erityisen suuria ne ovat Tampereen seudulla ja Keski-Lapissa Kittilässä.
Varsinkin näillä alueilla kannattaa porakaivon arseenipitoisuus aina selvittää.
Lähietäisyydellä olevissa kaivoissa voi olla huomattava ero vedenarseenipitoisuudessa.
Vasarvuoren konsultointiyrityksen kotimaisessa pilottihankkeessa vuosina tehtiin vuosina 1993-2019 kaikkiaan 27 kaivon Porax-putkistosaneerausta, joihin liittyimateriaalin vaihto.
Arvoltaan 120 000 euron pilottihanketta ovat tukeneet Suomen valtio, EU, Lahden tiede- ja yrityspuisto, Tekes, TE- keskus, kaivokuluttajat.
Yritys haki aikoinaan patentin kaivojen saneerausmenetelmälleen sekä kehitti Niri-tutkimusmallin kaivo- ja pohjavesitutkimukseen.
Yritysasteelle kaivosaneerauksia ei lopulta viety.
Vasarvuori haluaa nyt jakaa veden laadun parantamisen tietämystä ja neuvontaa hyväntekeväisyyshankkeissa.


sunnuntai 29. syyskuuta 2019


Porakaivon korroosio- Vaarallinen happikato
 

Porakaivon putkirakenne

Porakaivoissa on maapeitteen lävistävä maaporausputkitus. Putkituksessa esiintyy korroosioherkkä teräsrakenne (Rauta) ja nykyisin myös muovieriste. Eriste on teknisesti hankala eikä se ole korroosion estävä korroosionsuoja.

Ruostumaton teräs olisi hyvä materiaali, mutta sen käyttöönottoon uusporauksessa liittyy teknisiä ja taloudellisia ratkaistavia ongelmia.

Porakaivon metallinen korroosio

Sekoittuva, vaihtuvarajainen vesirajakorroosio tunnetaan hyvin tuhoisena korroosiotyyppinä. Korroosioetenemä voi nousta pisteessä jopa 0,5 mm/ vuosi. Tällöin seinämä puhkeaa suojaamattomaksi 10 vuodessa.

Hapenkulutus korroosiossa

Kuten tiedämme korroosio on hidasta palamista ja siinä kuluu happea. Veden marginaali happipitoisuus voi vaihdella vedessä happikadon ja kylläisen 10 mg/l välillä. Turvallisena happikylläisyyden rajapitoisuutena pidetään 50% eli 5 mg/l happikylläisyyttä.

Vaikutukset pohja- ja kaivovedelle

Koska reaktiivinen ja agressiivinen korroosio kaivo-olosuhteissa  on voimakasta ja käyttöolosuhteista riippuen, happikato voi muodostua rakenteen hapenkulutuksesta johtuen hyvin nopeasti. Pystyputkeen muodostuu suuri ilmastusero, jolloin korroosio on vesirajalla voimakasta ja jatkuvaa. Korroosio on suomenkaltaisten korkean pohjaveden porakaivo- ongelma.

Happi ja hapettavuus pohja- ja kaivovedelle on erittäin tärkeää, koska hapettavuus on veden laadun tae. Happi on siis avainparametri ja vaatimus veden vakaalle ja hyvälle laadulle.

Happikatovaurion tunnistus

Vesinäytteestä mittaamalla hapettomuus ja alentunut Eh- potentiaali. Kirkas metallinmakuinen vesi pumpattaessa ja muuntuu 1-2 vrk värivirheelliseksi ilmastuessaan avoastiassa. Usein liittyy myös sulfaatin muuntuminen sulfiitiksi jolloin vesi haisee. Veden käyttötilanteissa voimakasta mm. saniteettipinnoille kiinnittyvää värjäytymistä harmaasta punaisen ruskeaan.  

Happikadon määritys ei ole liitetty talousveden rutiinitutkimuksiin eikä valvontalausuntoihin?

 Suorat ja epäsuorat vaikutukset

Suorina päästöinä esiintyvät suojaputkirakenteesta muodostuva metalliset materiaalipäästöt veteen ja epäsuorina päästöinä muodostuu rakenneperäisen happikadon myötä maaperästä happikatovyöhykkeeltä mobilisoituvat maametallit.

Suorat metalliset päästöt muodostuvat materiaalin kemiallisen koostumuksen mukaisesti, jossa pääkomponentti on rauta (96 p%) ja sivukomponenttina seosmetallina käytetty mangaani (2 p%). Lisäksi hiiliteräs sisältää epäpuhtautena hivenmääriä raskasmetalleja, joiden lajitelma on suuri (20 kpl 2 p%) ja vaikutuksiltaan tuntematon. Eräiden tiedetään olevan hyvin myrkyllisiä jo miljardis- osapitoisuuksina.

Epäsuorat päästöt muodostuvat happikatovyöhykkeellä, jolloin luonnon hapettavissa olosuhteissa sitoutuneet raskasmetallit muuntuvat mobiileiksi. Mobiili metallilajitelma on suuri eikä niiden liukeneminen ole ennustettavissa. Edellytys mobiiliksi muuntumiseen on aineen esiintyminen useammalla hapetusasteella kuin yksi. Tällaisia metalleja ovat esim. rauta, mangaani, arseeni jne. Pelkistyneen ja happikatovyöhykkeen muodostumiseen vaikuttavat olennaisesti pohjavesikerrostuman vedenjohtavuus. Modilisoivia olosuhteita ovet hiekkaiset ja ruhjeiset pohjavesiympäristöt, jossa materiaaliperäinen ferrihydroksidi välivaihe pääsee vajoten, edelleen happea kuluttaen etenemään hitaasti laajenevasti vyöhykkeeksi. Päätyen oksidimuotoon ruosteeksi. Epäsuorat vaikutukset voivat estyä kokonaan vettä johtamattomassa ympäristössä esim. ehjään kallioon porattaessa ja saviympäristössä. Tällöin kaivon vedenantoisuus on alhainen jopa riittämätön.   

Ongelmien ennaltaehkäisevä ratkaisu

Ongelmien ratkaisussa ja vaaran ehkäisyssä tehokkain tapa on estää korroosio ennakolta. Tämä on mahdollista oikeaoppisella materiaalivalinnalla. Porakaivojen putkirakenne tulisi toteuttaa haponkestävällä ruostumattomalla teräsrakenteella. Materiaali ei tarvitse mitoittaessa korroosiovaraa. Tällainen materiaali on esim. EN 1.4404. 316L Ilman työputkea käytetään 4-5 mm vahvaa seinämää ja työputkella kevytrakenteessa seinämävahvuus on 1,75- 2 mm.   

Maanalaiset happikadon vaarat ovat tulossa keskusteluihin

Porakaivojen happitalous on jäänyt huomaamatta. Happitalous on nousemassa uutena rakennusteknisenä- ja myös ympäristöongelmana sekä terveysvaarana julkisuuteen.

Happikadon tutkimusta ja analytiikkaa tulee porakaivoissa järkeistää, jotta kestävä luonnonvaran käyttö on mahdollista. Kalliopohjavedessä ilman rakennekorroosiota ei esiinny luontaisena happikatoa, vaikka näin usein geokemiallisilla reaktiolla perustellaan.

Heinola 300919
Asko Vasarvuori
Porakaivojen korjauksen asiantuntija

 

 

 

 

keskiviikko 14. elokuuta 2019


Porakaivon kartoitus ja peruskorjaus


Mitä kartoituksessa selvitetään?
-kaivo-, kiinteistö- ja ympäristö/ YVA
-kaivon veden antoisuus
-kaivoveden laadun kenttätestaus
-pohjaveden laadun testaus, happikatovauriot
-fakta- verrokkina kallioveden luontainen rautapitoisuus < 0,05 mg/l
-veden tulonielut kaivoon
-päästönielut kaivoon
-rakenteen mitoitus
-maaporaus ja menetelmä
-kallioporaus
-materiaalit
-liitosvarmuus
-seinämien kunto
-eriste ja sen irrotettavuus
-kaivohygienia ja käyttöturvallisuus
-pumpun ja sähkökytkennän kunto
-pumpun irrotettavuus
-ylärakenteen tulvasuojat
-määritellään korjauskelpoisuus

 
Mitä porakaivon peruskorjauksessa tehdään?
-poistetaan pumppu ja eristeputket
-asennetaan Porax- HST- ruostumaton teräs korjausputki
-korjausputki puristusliitetään hydraulisesti tiivistein kallioon
-poistetaan kaivosta ruostuen päästävä rauta- suojaputki
-turva- ylärakenne pakkasvahdein
-pumpun asennus, syvyys ja kytkennät
-suojavyöhykkeet ja toimintarajoitukset
-porakaivon käyttöohje
-korjatun kaivorakenteen- ja vedenlaadun takuut
-korjauskustannus 1 500- 5 000€/ porakaivo

 
Asko Vasarvuori
Porakaivon korjauksen asiantuntija

 

 

tiistai 11. kesäkuuta 2019

Arsenic Poisonig Emergency


APPEAL - PLEASE TAKE ACTION TO

RESCUE PEOPLE FROM ARSENIC POISONING

ARSENIC PROBLEM IN NEPAL AND SOUTHEAST ASIA

Use of arsenic containing water from private tubewells causes health problems and

deaths in areas south from Himalaya with thick layer of sand and clay sediments.

WHO has declared “Arsenic is highly toxic in its inorganic form. Contaminated water

used for drinking, food preparation and irrigation of food crops poses the greatest threat

public health from arsenic.”

WHO Media Centre Fact Sheet Arsenic 2016 http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs372/en/

Arsenic occurs naturally in the earth’s crust. In Nepal, the alluvial sediments deposited by rivers draining from the

Himalayas have been implicated as the major source of arsenic in groundwater lying in the flat plain of Tarai.

Tarai region consists of 14% Nepal and around 49% population of the country. Ground water is a lifeline of Tarai

region of Nepal because around 90% populations are depending upon dug wells and tube wells for drinking and

irrigation purpose.

The most marginalized and disadvantaged households who lack education and awareness regarding the health and

sanitation; they are the most vulnerable to the crisis. From recent survey of government, around 0.5 million people

from Tarai region of Nepal; particularly from disadvantaged communities, are using the arsenic contaminated drinking

water. A few interventions such as water testing and awareness program have been done by the government but,

efforts are hardly effective due to the preemptive level of the community people.

References: Kayastha, s. p., (2015). Arsenic contamination in the deep and shallow groundwater of Bara district, Nepal. Crossing the border:

international journal of interdisciplinary studies volume 3; number 1; Pp65-69;

http://www.nepjol.info/index.php/CTBIJIS/article/download/14091/11413

Shrestha, R. (2012). "Arsenic Contamination of Groundwater in Nepal: Good Public Health Intention Gone Bad." Student Pulse, 4(09).

http://www.studentpulse.com/a?id=701

CAUSE OF THE ARSENIC PROBLEM

We don’t yet know for certain why there is arsenic in the water. What we do have is A NEW HYPOTHESIS and NEW

NIRI-METHODOLOGY to prove the hypothesis. The contamination of the groundwater is assumed to be the natural

concentration of contaminants. So far undeniable scientifically proven explanation has not been given. We have

beliefs and studies that take as granted that arsenic is already in the ground and nothing can be done about that.

Because of this belief all solutions concentrate on filtering the arsenic contaminated water. In NIRI methodology by

finnish Asko Vasarvuori testwells are constructed in natural area with different tubematerials. Different states of

water are taken into account: natural, contaminated, regained and remnant quality.

HYPOTHESIS

Arsenic contamination of water is not solely due to geological factors.

Electrochemical dissolution of carbon steel pipe in small tubewells launches arsenic in sole to the ground water.

Carbon steel contamination spreads with water flow into deep and wide zones.

RESEARCH

A research is planned and ready to launch in Nepal with new practical NIRI-methodology.

Timetable is 6 months and budget 60 000 euros. Experts are ready to work according to the research plan.

ACTION NEEDED

There is probability that this research shows that it is possible to get pure water from small tubewells.

In that case the research contributes to preventing illnesses and saving thousands of lives.

Your effort in launching this research is important!

IF YOU HAVE RESOURCES, PLEASE FUND THE RESEARCH!

Please send this information further!

_________________________________________________________________________________________________

WELCOME TO SHARE OUR COMPASSION IN DIMINISHING SUFFERING IN THE WORLD!

 

Pipe Well, Nepal, Bangladesh, West Bengal, Pakistan, Arsenic Poisoning, Emergency.

 

maanantai 21. tammikuuta 2019

Pohjavesikaivojen vaatimukset


Pohjavesikaivojen vaatimukset

Pätevöitynyt pohjavesikaivon ja vesihuollon kiinteistökohtainen suunnittelu
 
Ei suunniteltu
Aloitettava suunnittelu
Kaivon vaatimukset toteuduttava myös ns. kausikiinteistöissä, virtaamattomana
 
Ei huomioitu
Huomioitava suunnittelussa
Pätevöitynyt pohjavesiympäristön ja -suojelun kiinteistökohtainen suunnittelu
 
Ei suojelua
Aloitettava suunnittelu
Kiinteistökohtaisten jätevesien suunnittelu ja pohjavedensuojelu
 
Ei suojelua
Aloitettava suunnittelu ja suojelu
Lämpökaivoporausten ja käytön riskien huomioiminen YVA
 
Ei huomioitu
Huomioitava riskit ja aloitetava suunnittelu
Materiaalien tuntemus ja kaivomateriaalien haitattomuus
 
Ei pätevyyttä
Pätevöidyttävä materiaalien ominaisuuksiin ja soveltuvuuteen
Materiaaleilla hyvä kemiallinen korroosionkestävyys eikä hapenkulutusta sallita
 
Esiintyy korroosioherkkiä, päästäviä materiaaleja
Korroosioherkät materiaalit tunnistettava ja haittamateriaaleille käyttökielto
Rakenteella olta riittävä mekaaninen lujuus esiintyvään maa- ja vesipaineeseen
 
Riittämätön lujuus
Lujuuslaskenta ja mitoitettava rakenne
Rakenteen liitosvarmuus oltava hyvä
 
Ei liitosvarmuutta
Liitokset suunniteltava ja varmistettava hitsaus ja puristusliittimin tms.
Rakenteellinen kestöikä riittävä
 
Kestoikä sattumanvarainen
Vähimmäiskestöikä 30 vuotta. Kallioporaus iki-ikäinen.
Pinta- ja maannoskerroksen eristyssyvyys riittävä, jolloin vedenotto kohdistuu vain pohjavesikerrokseen
 
Maannoshaitat, metallit huomioimatta
Maannosrakenteen suunnittelu. Mitoitus ja varmuus maannosmetallit eristäväksi.
Rakenteelle vaatimustenmukaisuusvakuutus
 
Ei vaatimustenmukaisuusvakuutuksia
Rakenteelle annetaan vaatimustenmukaisuusvakuutus
Pohjavesikaivon elinkaaren määrittely ”kehdosta hautaan”
 
Ei määritelty
Määritellään kaivoille elinkaari. Rakentamisesta suunnitelmalliseen ympäristöön palautukseen, sulkemiseen

 Asko Vasarvuori
Porakaivojen korjauksen asiantuntija

 

torstai 1. marraskuuta 2018


Porakaivolla pallottelu

 Tuhoisa porakaivo markkinoilla
Kyseenalaistan vesi- ja energiaporakaivojen markkinointi- ja toimitustavat. Toimituksia koskevat useat suojelulait ja laatu- ja ympäristöstandardit sekä vaatimukset. Vaatimukset toteutuvat huonosti. Vaatimukset ja kiinteistökohtaisen vesi- ja energiaporakaivon rakennusohjeet ovat ristiriitaiset. Tämän vuoksi Suomesta on mahdotonta löytää vaatimustenmukaiseksi suunniteltua ja valmistettua porakaivoa.

Kalliokaivon poraukseen liittyvien riskien vuoksi poraus on kielletty useiden kilometrien etäisyydellä kunnallisista vedenottamoista.  Kiinteistökohtaisessa vesihuollossa ja lämpöporauksessa porausten riittäväksi suojaetäisyydeksi on ohjeistettu kaksikymmentämetriä eli vieriviereen. 

Porakaivoista hylkäytyy 16 prosenttia veden huonon laadun vuoksi. 50 prosenttia porakaivoista on hiiliteräsrakenteisia ja päästäviä. Nämä porakaivot tulisi hylätä, koska niiden reaktiivinen raskasmetallirakenne liukenee teknis- terveyshaitallisesti pohja- ja käyttöveteen. Testaamattomat suodatus ja muovieriste ovat raskasmetallien erotteluun epävarmoja ja siten petollisia.

Kun porakaivoa tarvitseva tai käyttävä kuluttaja haluaisi ongelmissaan kysyä jotain aiheeseen liittyvää, hän ei useinkaan  saa vastausta. Häntä pallotellaan loputtomasti teollisuuden eri aloilla, virastoista ja ministeriöistä toiseen.

 Miksi tuhoisaa porakaivoa edelleen markkinoidaan?
Porakaivoihin ja kalliopohjaveteen liittyvät asiakokonaisuudet ja myös epäkohdat ovat  jääneet hoitamatta. Porakaivoja ei ole millään tavalla huomioitu eikä otettu mukaan lainsäädäntöön, rakennus- laatutekniikkaan eikä hallintoon. Vesikaivojen porauskoneita, rakentamista, aineita eikä työtapoja ole saatettu CE- merkinnän piiriin. Porakaivoja, niiden rakentamista, dokumentointia ei ole kytketty talonrakennusvalvonnan osaksi jne.

Porakaivo toimialana on aivan poikkeuksellinen, koska rakentaminen tapahtuu maanalaisena salassa kaikilta valvovilta silmiltä. Ainut taho, joka porakaivosi maanalaisesta osuudesta tietää jotain, on kaivon putkittava poraaja. Kysymyksiä herää mm. millaisia materiaaleja käytetään, millainen on korroosionkestävyys, rakennelujuus,  miten kaivo mitoitetaan, millaiset ovat putkiliitokset, säilyykö alkuperäinen pohjavesilaatu, kestoikä jne.

Nyttemmin aloitettuani porakaivojen korjauksen ja rakenteiden avauksen ja havainnoinnin, koko totuus alkaa valjeta. Sylissämme ovat virheellisesti rakennetut, ympäristöä rasittavat ja reikiintyvät, happikatoiset kallioporakaivot ympäristövahinkoineen. Läheskään kaikkia porakaivoja, eikä niiden pilaantunutta pohjavettä voida korjauksella enää pelastaa, vaan kiinteistökohtainen kalliopohjavesi on täydellisesti ja  lopullisesti menetetty.

 Kehittäminen
Käsitykseni mukaan toimiala kokonaisuutena tulisi ottaa kehittämisen kohteeksi tosiasiat tunnustaen niin rakennusteknisesti, ympäristöllisesti kuin hallinnollisestikin.

Hallitussa porauksessa ja ympäristönsuojelussa on kysymys kuluttajan edusta. Kiinteistökohtaisesti tärkeän pohjaveden kestävä käyttö on kuluttajalle ensiarvoista.  Tulisi tavalla tai toisella luoda järjestelmä, esimerkiksi ”Porakaivo ry.”  Järjestö vastaisi: Porakaivojen vaatimustenmukaisuudesta, kiinteistökohtaisen pohjaveden kestävästä kehityksestä, järjestö tekisi aloitteita, nostaisi esille kiinteistökohtaisen vesihuollon kehittämiskohteita ja tutkimus- ja koulutustarpeita sekä hankkisi tarvittavat resurssit.  

Käsitykseni mukaan porakaivojen suhteen vallitsee lainvastainen tila, mm. terveyden- ja ympäristönsuojelun lainsäädäntöön nähden. Tämän vuoksi riski tulisi ottaa haltuun ja aloittaa kehittämistoimet lain paremmaksi toteutumiseksi sekä oikeusturvan parantamiseksi. Tila on osoitus puutteellisesta hallintotavasta ja laillisuusvalvonnasta.

Jotta voimme arvioida porakaivojen ympäristövaikutukset (YVA), tulee toteuttaa puuttuva selvitys luontaisen kalliopohjaveden laadusta. Meillä on tieteelle tilastoitavissa vain päästävien käyttöporakaivojen saastuttamia näytevesiä ja niiden laatuja. Tämä johtaa auttamattomasti virheelliseen tieteelliseen päättelyyn maannoksen alaisen kalliopohjaveden luontaisesta laadusta.
Joskushan epäkohta tulee tunnustaa ja poistaa?

Porax®- korjausliiketoiminnassa on saatu uusi kalliopohjavettä koskeva laatutieto ja asiakaspalaute. Uuden tiedon mukaan korjaamattomien käyttöporakaivojen vesien laatu ei täytä talousveden laatuvaatimuksia eikä turvallisuutta. Uudistetulla porakaivojen päästövapaalla rakenteella  kalliopohjavesi ja kaivovesi ovat 1:1 ja täyttävät talousveden laatuvaatimukset ja turvallisuuden (WHO/ STM- terveydensuojelulaki 763/1994). Uusi de- fakto tieto tulee soveltaa kaikkialla käytöntöön ja vahvistaa uudeksi tieteelliseksi teoriaksi ja standardiksi.
 

Heinola 251018

Asko Vasarvuori
Porakaivon korjauksen asiantuntija