tiistai 11. kesäkuuta 2019

Arsenic Poisonig Emergency


APPEAL - PLEASE TAKE ACTION TO

RESCUE PEOPLE FROM ARSENIC POISONING

ARSENIC PROBLEM IN NEPAL AND SOUTHEAST ASIA

Use of arsenic containing water from private tubewells causes health problems and

deaths in areas south from Himalaya with thick layer of sand and clay sediments.

WHO has declared “Arsenic is highly toxic in its inorganic form. Contaminated water

used for drinking, food preparation and irrigation of food crops poses the greatest threat

public health from arsenic.”

WHO Media Centre Fact Sheet Arsenic 2016 http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs372/en/

Arsenic occurs naturally in the earth’s crust. In Nepal, the alluvial sediments deposited by rivers draining from the

Himalayas have been implicated as the major source of arsenic in groundwater lying in the flat plain of Tarai.

Tarai region consists of 14% Nepal and around 49% population of the country. Ground water is a lifeline of Tarai

region of Nepal because around 90% populations are depending upon dug wells and tube wells for drinking and

irrigation purpose.

The most marginalized and disadvantaged households who lack education and awareness regarding the health and

sanitation; they are the most vulnerable to the crisis. From recent survey of government, around 0.5 million people

from Tarai region of Nepal; particularly from disadvantaged communities, are using the arsenic contaminated drinking

water. A few interventions such as water testing and awareness program have been done by the government but,

efforts are hardly effective due to the preemptive level of the community people.

References: Kayastha, s. p., (2015). Arsenic contamination in the deep and shallow groundwater of Bara district, Nepal. Crossing the border:

international journal of interdisciplinary studies volume 3; number 1; Pp65-69;

http://www.nepjol.info/index.php/CTBIJIS/article/download/14091/11413

Shrestha, R. (2012). "Arsenic Contamination of Groundwater in Nepal: Good Public Health Intention Gone Bad." Student Pulse, 4(09).

http://www.studentpulse.com/a?id=701

CAUSE OF THE ARSENIC PROBLEM

We don’t yet know for certain why there is arsenic in the water. What we do have is A NEW HYPOTHESIS and NEW

NIRI-METHODOLOGY to prove the hypothesis. The contamination of the groundwater is assumed to be the natural

concentration of contaminants. So far undeniable scientifically proven explanation has not been given. We have

beliefs and studies that take as granted that arsenic is already in the ground and nothing can be done about that.

Because of this belief all solutions concentrate on filtering the arsenic contaminated water. In NIRI methodology by

finnish Asko Vasarvuori testwells are constructed in natural area with different tubematerials. Different states of

water are taken into account: natural, contaminated, regained and remnant quality.

HYPOTHESIS

Arsenic contamination of water is not solely due to geological factors.

Electrochemical dissolution of carbon steel pipe in small tubewells launches arsenic in sole to the ground water.

Carbon steel contamination spreads with water flow into deep and wide zones.

RESEARCH

A research is planned and ready to launch in Nepal with new practical NIRI-methodology.

Timetable is 6 months and budget 60 000 euros. Experts are ready to work according to the research plan.

ACTION NEEDED

There is probability that this research shows that it is possible to get pure water from small tubewells.

In that case the research contributes to preventing illnesses and saving thousands of lives.

Your effort in launching this research is important!

IF YOU HAVE RESOURCES, PLEASE FUND THE RESEARCH!

Please send this information further!

_________________________________________________________________________________________________

WELCOME TO SHARE OUR COMPASSION IN DIMINISHING SUFFERING IN THE WORLD!

 

Pipe Well, Nepal, Bangladesh, West Bengal, Pakistan, Arsenic Poisoning, Emergency.

 

maanantai 21. tammikuuta 2019

Pohjavesikaivojen vaatimukset


Pohjavesikaivojen vaatimukset

Pätevöitynyt pohjavesikaivon ja vesihuollon kiinteistökohtainen suunnittelu
 
Ei suunniteltu
Aloitettava suunnittelu
Kaivon vaatimukset toteuduttava myös ns. kausikiinteistöissä, virtaamattomana
 
Ei huomioitu
Huomioitava suunnittelussa
Pätevöitynyt pohjavesiympäristön ja -suojelun kiinteistökohtainen suunnittelu
 
Ei suojelua
Aloitettava suunnittelu
Kiinteistökohtaisten jätevesien suunnittelu ja pohjavedensuojelu
 
Ei suojelua
Aloitettava suunnittelu ja suojelu
Lämpökaivoporausten ja käytön riskien huomioiminen YVA
 
Ei huomioitu
Huomioitava riskit ja aloitetava suunnittelu
Materiaalien tuntemus ja kaivomateriaalien haitattomuus
 
Ei pätevyyttä
Pätevöidyttävä materiaalien ominaisuuksiin ja soveltuvuuteen
Materiaaleilla hyvä kemiallinen korroosionkestävyys eikä hapenkulutusta sallita
 
Esiintyy korroosioherkkiä, päästäviä materiaaleja
Korroosioherkät materiaalit tunnistettava ja haittamateriaaleille käyttökielto
Rakenteella olta riittävä mekaaninen lujuus esiintyvään maa- ja vesipaineeseen
 
Riittämätön lujuus
Lujuuslaskenta ja mitoitettava rakenne
Rakenteen liitosvarmuus oltava hyvä
 
Ei liitosvarmuutta
Liitokset suunniteltava ja varmistettava hitsaus ja puristusliittimin tms.
Rakenteellinen kestöikä riittävä
 
Kestoikä sattumanvarainen
Vähimmäiskestöikä 30 vuotta. Kallioporaus iki-ikäinen.
Pinta- ja maannoskerroksen eristyssyvyys riittävä, jolloin vedenotto kohdistuu vain pohjavesikerrokseen
 
Maannoshaitat, metallit huomioimatta
Maannosrakenteen suunnittelu. Mitoitus ja varmuus maannosmetallit eristäväksi.
Rakenteelle vaatimustenmukaisuusvakuutus
 
Ei vaatimustenmukaisuusvakuutuksia
Rakenteelle annetaan vaatimustenmukaisuusvakuutus
Pohjavesikaivon elinkaaren määrittely ”kehdosta hautaan”
 
Ei määritelty
Määritellään kaivoille elinkaari. Rakentamisesta suunnitelmalliseen ympäristöön palautukseen, sulkemiseen

 Asko Vasarvuori
Porakaivojen korjauksen asiantuntija

 

torstai 1. marraskuuta 2018


Porakaivolla pallottelu

 Tuhoisa porakaivo markkinoilla
Kyseenalaistan vesi- ja energiaporakaivojen markkinointi- ja toimitustavat. Toimituksia koskevat useat suojelulait ja laatu- ja ympäristöstandardit sekä vaatimukset. Vaatimukset toteutuvat huonosti. Vaatimukset ja kiinteistökohtaisen vesi- ja energiaporakaivon rakennusohjeet ovat ristiriitaiset. Tämän vuoksi Suomesta on mahdotonta löytää vaatimustenmukaiseksi suunniteltua ja valmistettua porakaivoa.

Kalliokaivon poraukseen liittyvien riskien vuoksi poraus on kielletty useiden kilometrien etäisyydellä kunnallisista vedenottamoista.  Kiinteistökohtaisessa vesihuollossa ja lämpöporauksessa porausten riittäväksi suojaetäisyydeksi on ohjeistettu kaksikymmentämetriä eli vieriviereen. 

Porakaivoista hylkäytyy 16 prosenttia veden huonon laadun vuoksi. 50 prosenttia porakaivoista on hiiliteräsrakenteisia ja päästäviä. Nämä porakaivot tulisi hylätä, koska niiden reaktiivinen raskasmetallirakenne liukenee teknis- terveyshaitallisesti pohja- ja käyttöveteen. Testaamattomat suodatus ja muovieriste ovat raskasmetallien erotteluun epävarmoja ja siten petollisia.

Kun porakaivoa tarvitseva tai käyttävä kuluttaja haluaisi ongelmissaan kysyä jotain aiheeseen liittyvää, hän ei useinkaan  saa vastausta. Häntä pallotellaan loputtomasti teollisuuden eri aloilla, virastoista ja ministeriöistä toiseen.

 Miksi tuhoisaa porakaivoa edelleen markkinoidaan?
Porakaivoihin ja kalliopohjaveteen liittyvät asiakokonaisuudet ja myös epäkohdat ovat  jääneet hoitamatta. Porakaivoja ei ole millään tavalla huomioitu eikä otettu mukaan lainsäädäntöön, rakennus- laatutekniikkaan eikä hallintoon. Vesikaivojen porauskoneita, rakentamista, aineita eikä työtapoja ole saatettu CE- merkinnän piiriin. Porakaivoja, niiden rakentamista, dokumentointia ei ole kytketty talonrakennusvalvonnan osaksi jne.

Porakaivo toimialana on aivan poikkeuksellinen, koska rakentaminen tapahtuu maanalaisena salassa kaikilta valvovilta silmiltä. Ainut taho, joka porakaivosi maanalaisesta osuudesta tietää jotain, on kaivon putkittava poraaja. Kysymyksiä herää mm. millaisia materiaaleja käytetään, millainen on korroosionkestävyys, rakennelujuus,  miten kaivo mitoitetaan, millaiset ovat putkiliitokset, säilyykö alkuperäinen pohjavesilaatu, kestoikä jne.

Nyttemmin aloitettuani porakaivojen korjauksen ja rakenteiden avauksen ja havainnoinnin, koko totuus alkaa valjeta. Sylissämme ovat virheellisesti rakennetut, ympäristöä rasittavat ja reikiintyvät, happikatoiset kallioporakaivot ympäristövahinkoineen. Läheskään kaikkia porakaivoja, eikä niiden pilaantunutta pohjavettä voida korjauksella enää pelastaa, vaan kiinteistökohtainen kalliopohjavesi on täydellisesti ja  lopullisesti menetetty.

 Kehittäminen
Käsitykseni mukaan toimiala kokonaisuutena tulisi ottaa kehittämisen kohteeksi tosiasiat tunnustaen niin rakennusteknisesti, ympäristöllisesti kuin hallinnollisestikin.

Hallitussa porauksessa ja ympäristönsuojelussa on kysymys kuluttajan edusta. Kiinteistökohtaisesti tärkeän pohjaveden kestävä käyttö on kuluttajalle ensiarvoista.  Tulisi tavalla tai toisella luoda järjestelmä, esimerkiksi ”Porakaivo ry.”  Järjestö vastaisi: Porakaivojen vaatimustenmukaisuudesta, kiinteistökohtaisen pohjaveden kestävästä kehityksestä, järjestö tekisi aloitteita, nostaisi esille kiinteistökohtaisen vesihuollon kehittämiskohteita ja tutkimus- ja koulutustarpeita sekä hankkisi tarvittavat resurssit.  

Käsitykseni mukaan porakaivojen suhteen vallitsee lainvastainen tila, mm. terveyden- ja ympäristönsuojelun lainsäädäntöön nähden. Tämän vuoksi riski tulisi ottaa haltuun ja aloittaa kehittämistoimet lain paremmaksi toteutumiseksi sekä oikeusturvan parantamiseksi. Tila on osoitus puutteellisesta hallintotavasta ja laillisuusvalvonnasta.

Jotta voimme arvioida porakaivojen ympäristövaikutukset (YVA), tulee toteuttaa puuttuva selvitys luontaisen kalliopohjaveden laadusta. Meillä on tieteelle tilastoitavissa vain päästävien käyttöporakaivojen saastuttamia näytevesiä ja niiden laatuja. Tämä johtaa auttamattomasti virheelliseen tieteelliseen päättelyyn maannoksen alaisen kalliopohjaveden luontaisesta laadusta.
Joskushan epäkohta tulee tunnustaa ja poistaa?

Porax®- korjausliiketoiminnassa on saatu uusi kalliopohjavettä koskeva laatutieto ja asiakaspalaute. Uuden tiedon mukaan korjaamattomien käyttöporakaivojen vesien laatu ei täytä talousveden laatuvaatimuksia eikä turvallisuutta. Uudistetulla porakaivojen päästövapaalla rakenteella  kalliopohjavesi ja kaivovesi ovat 1:1 ja täyttävät talousveden laatuvaatimukset ja turvallisuuden (WHO/ STM- terveydensuojelulaki 763/1994). Uusi de- fakto tieto tulee soveltaa kaikkialla käytöntöön ja vahvistaa uudeksi tieteelliseksi teoriaksi ja standardiksi.
 

Heinola 251018

Asko Vasarvuori
Porakaivon korjauksen asiantuntija

maanantai 17. syyskuuta 2018


Padsoli maannos ja pohjavesi

 

Padsoli maannos

Onnistuneessa pohjaveden hankinnassa porauspaikalla on oltava suojaava ja riittävä yli 6 metrin maakerros, jonka yläosa käsittää maannoskerroksen. Maannos on Suomessa noin kolme metriä syvä ja niitä tunnetaan maailmalla useita erilaisia tyyppejä. Havumetsävyöhykkeellä Suomessa esiintyvä maannos on tyypillisesti padsoli.  Luontainen maannos käsittää neljä pääkerrostumaa: Tumma humus- karikekerros. Harmaa uuttumiskerros. Ruosteenvärinen rikastumiskerros. Muuttumaton pohjamaa. (Geol). Karikekerros on kasvillisuuden humus- ja juuri- ja lahoamiskerros. Sadevesi pitää yllä kasvutilaa ja kasvuvoimaa sekä vilkasta mikrobitoimintaa. Maannoskerrostumassa raudaton sadevesi rautaantuu uuttumiskerrostumassa voimakkaasti. Rautapitoisuus nousee useisiin kymmeniin milligrammoihin litralta. Hitaasti vajotessaan edelleen rautaa vieroksuva vesi alkaa jälleen puhdistumaan raudasta rikastumiskerrokseen. Vajoveden puhdistuminen vieroksumalla jatkuu pohjamaassa niin, että tuloksena on täydellisesti raudasta alle 0,05 mg/l suodattunut maa- ja kalliopohjavesi.

Padsoli maannoksen rakennustekninen ohitus

Edellisen ongelmakerroksen ja ongelmista suodattumisen vuoksi maannoskerros tulee ohittaa turvallisesti ja riittävän syvälle, jotta kaivosta saadaan suodattunutta rautaongelmasta vapautunutta maa- tai kalliopohjavettä. Ohitukseen käytetty rakennusvarmuus tulee olla hyvä, jotta maannoksen alainen maa- tai kalliopohjavesi säilyttää aidon ja luontaisen pohjaveden laadun. Maannoksen alaisessa pohjavesikaivon vedessä ei ole lainkaan rautaongelmaa vastoin yleisen käsityksen.

Kaivon seinämän rakenne

Maannoksen ohittavan seinämän tulee olla reagoimatonta, päästämätöntä materiaalia. Lisäksi seinämän läpäisemättömyys, muotokestävyys ja liitosvarmuus tulee olla ehdottoman hyvä. Näin päästöille herkkä ja pieni vesitilavuus ei pilaannu tulevina elinkaaren vuosikymmeninä, riippumatta veden käyttömääristä. Kaivon seinämien haittavaikutuksia ei ole yleisesti tunnustettu eikä huomioitu. Rakenteen haittavaikutuksia on vähätelty.

Kaivovesien laatutilastot

Maa- ja kalliovesikaivotilastoissa mediaanin parempi puolikas osoittaa ongelmatonta rautapitoisuutta alle 0,05 mg/l. Näissä noin 500 000 suomalaisessa kaivossa ja näytteenottohetkissä ovat olosuhteet olleet sellaiset, että maannoksenalainen vesikaivo on päästämätön betoni tai muovi, jolloin saatu pohjavesilaatua. On myös mahdollista, että porakaivossa raudan päästöeristeet ovat pitäneet  tai näytevesi on rautasuodatettu ennen tutkimusta. Mediaanin toisen kaivopuolikkaan vedet ovat saastuneet maannoksesta ja porakaivon materialeista.  Myös tämä laatutilasto oikein pääteltynä tukee havaintoa maannoksenalaisten luonnon pohjavesien erinomaisuudesta ja raudattomuudesta.

 

 

 

 

 

Porakaivon materiaalinen Porax® korjaus ja rinnakkaisporaus

Rautaa liuottavia porakaivoja on liiketoimintapilotissa korjattu materiaalisesti siten, että hiiliterässeinämä on systemaattisesti vaihdettu ruostumattomaan teräkseen. Tällöin havaittiin 95% korjatuista rautasaastuneista 1,0-30,0 mg/l kaivoista puhdistuivat täydellisesti luontaiseksi eli rautapitoisuudeltaan 0,05 mg/l tasoon. Noin 5% rautasaastuneista porakaivoista ei ole ollut palautettavissa enää luontaiseksi. Tällöin pohjavesi on päätelty syvä- saastuneen kaivorakenteesta korjauskelvottomaksi. Saastunut pohjavesi on tällöin menetetty lopullisesti.

Korjauksen yhteydessä samaan luontaiseen maannoksenalaiseen pohjavesiesiintymään toteutetut ruostumattomat rinnakkaisporaukset ovat osoittaneet 100% pohjaveden raudattomuuden eli alle 0,05 mg/l.

Suhteutetusti 100 000 rautaongelmaista porakaivoa on mahdollista materiaali korjata, jolloin 95 000 kaivosta saadaan raudatonta vettä. 5000 porakaivon pohjavesi on saastunut korjauskelvottomaksi ja menetetty lopullisesti. 

 Ratkaisu

Varmistamalla vanhat ja uudet vesikaivot maannoksen alaisiksi ja materiaalit päästämättömiksi, vesikaivoistamme poistuu rautaongelmat ennaltaehkäisevästi pitoisuustasoon alle 0,05 mg/l. Väite ja ratkaisu on verifioitavissa kehittämäni Niri- tutkimusmallia© apuna käyttäen.

Havainnon arvo

Havainto maannosten alapuolisten betonirengaskaivojen ja kalliopohjavesien raudattomuudesta on merkittävä havainto. Merkittäväksi havainnon arvoketjussa tekee suojelulliset ja oikeudelliset sekä sosioekonomiset tekijät. Suomalaista havaintoa voidaan soveltaa maailmanlaajuisesti, koska hiiliteräs ja vuotavat betonirenkaat ovat maailmanlaajuisesti miljoonissa vesikaivoissa. Suomen ja maailman vesikaivomäärien suhde on 1: 100. Edessämme on maailmanlaajuinen kiinteistökohtaista vesihuoltoa ravisteleva ympäristökatastrofi.

 

 Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

Copyright 2018

 

 

torstai 13. syyskuuta 2018


Porakaivo- Läpinäkyvyys?
 

Maanalainen rakenne
Vesi- ja lämpö porakaivo on ahdas ja syvä, minkä vuoksi kaivon tarkastaminen on haastavaa. Kaivo on vesitäytteinen ja se tuo omat haasteensa. Rakenteeseen kuuluu putkiosuus ja kiviporaus. Putket ovat standardimittaisia. Porausmitoitus on enemmän tai vähemmän vaihteleva. Mitoitus ja muoto riippuvat mm. rakennustavoista ja terien kuluneisuudesta sekä kallion kivilajista.
 

Porausurakoitsija avainasemassa
Porausurakoitsija on avainasemassa porakaivon rakenteesta, aineista, työtavoista ja mitoituksesta. Tiedot eivät vain useinkaan dokumentoidu kirjallisesti urakkasopimukseen eikä poraustodistukseen. Valvoo itsenäisesti omaa tointaansa ilman tarkastajaa ja hyväksyjää.
Urakoinnissa ilmoitetaan putkimitat ja porauksen nimellinen halkaisija. Myös putki- ja poraussyvyydet ilmoitetaan laskutuksessa, koska ne ovat laskutusperusteita.
Rakentamisen yhteydessä syntyneet poikkeamat ja riskit tulisi ilmoittaa tilaajalle.
Urakoinnin omavalvonta on ainut porakaivon rakennusvalvonnan muoto. Tästä seuraa se, ettei valvonta muodostu edunvalvonnallisesti oikeudenmukaiseksi ja kuluttajan oikeusturva pettää. Ympäristön suojelun näkökulma jää huomiotta.  
 

Kuvaukset, robotointi, pumppaukset apuna
Maanalaisesta porakaivon porausrakenteesta saadaan kameralla videokuvaa. Kuvaamista rajoittaa ruosteinen vesitäyte, jonka läpinäkyvyys on usein huono.
Värikuvamateriaali antaa myös hyvän kuvan kaivon yleishygieniasta, biofilmin paksuudesta ja värikirjosta.
Robotoinnilla saadaan kuvan lisäksi porauksesta myös muoto ja mitoitustieto.
Veden pumppauksilla saadaan tietoa kaivon pohja-aineksesta, hiekasta ja pohjaveden luontaisena säilymisestä.
 
Putkirakenteita avaava korjaus
Viimevuosina on alettu myös korjaamaan porakaivoja. Rakenteita avataan, jolloin voidaan tarkastella putkitusten kuntoa silmävaraisesti. Hiiliteräs suojaputkien kuntoa ja niiden poikkipintahäviöitä voidaan mitata ja luokitella korroosiotyypit. Avauksissa on todettu myös puhki syöpymistä. Rakenteissa voidaan myös havaita korroosionopeuden vaihtelu putkivaipoilla eri syvyyksissä ja vesirajalla.
Tarkastelussa on todettu kaivoja, joissa  pohjavesiympäristö on ajautunut vaaralliseen happikatoon.
Rakenteiden avauksissa voidaan todeta suojaputki-putkeen, putki kallioon liitokset ja kunto ja tiiviys.

Rakenteiden avauksissa voidaan todeta myös muovieristeiden muodonmuutokset, lommahdukset, liitokset ja kunto ja tiiviys.

Yksityisten porakaivojen valvonta 
Kunnallista talo- rakennusvalvontaa ei ole ulotettu koskemaan porakaivoja. Tämä ilmeisesti johtuu siitä, ettei ole standardeja, joiden mukaan kaivoja olisi mahdollista valvoa. Sama koskee myös Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa valvojana. Sähkölaitteiden asennusvalvonta on niin ikään valvomatta.
Viranomainen ohjeistaa suunnittelemattoman porakaivon rakenteen, mutta ei organisoi rakenteiden valvontaa.
 

Asko Vasarvuori
Porakaivon korjauksen asiantuntija

sunnuntai 19. elokuuta 2018

Porakaivon veden kaasut


Porakaivon veden kaasut  

 

Miten kaasut esiintyy yksityisen porakaivon vedessä?

Kun vettä lasketaan laskuhanasta, vuoroin tulee vettä ja vuoroin ilmakaasuja. Vesivirran muuttuessa ilmakuplaksi, sen tilavuus laajenee vapauduttuaan verkostopaineesta normaaliin ilmanpaineeseen, tällöin syntyy paineiskuja ja vesi- kaasuroiske. Roiskeet ovat joskus niin voimakkaita, että roiske heittää astiasta vedet  lattialle. Kaasut esiintyvät käyttotilanteissa epävakaasti ja yksilöllisesti. Oirehtiminen riippuu porakaivosta, käyttöolosuhteen vaihteluista ja kaasujen erottumisen ja rikastumisen epäsäännöllisyydestä.

Putkiston paineiskuja aiheuttavat myös vipu- laskuhanat ja paineautomatiikan säätövirheistä johtuva pumpun käyntitoistot eli ”rytkytys”. Iskujen aiheuttamia vaurioita, putkistokolahduksia voidaan vaimentaa myös ongelmaan kehitetyillä iskunvaimentimilla.

Mistä ilma muodostuu porakaivon veteen?

Ilmaa erottuu erilaisten liuenneiden kaasujen erottuessa vedestä, kun tapahtuu paineenalennus. Tällainen tilanne muodostuu porakaivossa silloin, kun kalliopohjavesi virtaa syvistä ja suurista kalliojärjestelmän paineista yli 10 kp/cm 2    verkostopaineeseen 3-5 kp/ cm 2 . Usein kaasut ovat happea, hiilidioksidia, rikkivetyä ja jalokaasuja kuten radonia. Kaasuista ei myöskään voida sulkea pois terveydellistä haittaa, koska niitä ei ole  tutkittu porakaivoon perustuvassa yksityisessä vesihuollossa.

Koska maakerroskaivoissa ei ole paineenalaista pohjavettä, ei myöskään näissä kaivoissa esiinny ”ilmavaivoja”. Poikkeuksen tekee se tilanne, jos pumppu syystä tai toisesta imee ilmaa.

Kaasujen käyttäytyminen voidaan laskea henryn lain mukaisesti kun tiedetään liuenneet kaasut, kaasujen määrät, paineet ja lämpötilat.

Mitä haittoja ja vahinkoja ilma aiheuttaa verkostossa?

Ilmapussit vesiverkostossa aiheuttavat painevaihteluja, paineiskuja joiden seurauksena voi aiheutua laitehäiriöitä, laitevaurioita ja veden laatuvaihtelua. Painevaihtelu irrottaa putkiston seinämiltä haitta- aineita, ruskeaa ruostesakkaa, mustaa mangaanisakkaa aiheuttaen veteen mm. väripiikkejä. Kaasut voivat paineenalaisena tunkeutua vettä paremmin myös huokosempiin paikkoihin, joihin niiden ei tulisi tunkeutua. Tästä voi aiheutua erilaisia laite- ja toimintahäiriöitä. 

Miten ilma poistetaan verkostosta?

Ilman postoon on kehitetty automaattisia ilmanpoistimia. Poistimessa on uimuri, joka ohjaa venttiiliä, jotta erottunut ilma poistuu järjestelmästä. Ilmanpoistimia on useita eri valmistajien malleja ja kokoja. Ilmanpoistimet ovat hyvin edullisia hinnaltaan 20- 500 euroa. Ilmanpoistajat ovat helppoja asentaa myös huolelliselle tee se itse asentajalle.

Ilmanpoistoautomaatti asennetaan korkeimmalle kohdalle tai kohdille verkostoa, koska ilma vettä kevyempänä pyrkii kerääntymään järjestelmän yläosiin. Ilmanpoistajien  sijoittelussa käytetään rationaalista harkintaa. Syöttojohdot ja alkupään säiliöt ovat hyviä kohtia ilmanpoistajalle. Haarajohdoissa ilmanpoisto auttaa vain ko. haaran ilmavaivoissa. Jos kaasuissa todetaan terveydellinen riski, kaasu tulee johtaa pois huonetilasta.

 Laboratorion vesitutkimus ja kaasut

Talousveden laatututkimus ei tunnista porakaivon veden kaasuista johtuvaa vesihuollossa yleisesti esiintyvää haittaa. Vesinäytteen ei ole mahdollista sisältää jo näytteenottovaiheessa vedestä käyttöympäristöön purkautuvia kaasuja. Vesinäytteestä voidaan tutkia vain siihen liuenneet kaasut. Jos kaasujen esiintyminen porakaivon vedestä halutaan tutkia, kaasunäyte otetaan soveltuvalla tavalla kaasun erottimella paineellisesta vesihuoltolaitteistosta. Kaasututkimus tehdään selvittääksemme yksityisen porakaivon veden tarkoituksenmukaisuuden sekä käyttöturvallisuuden.        
 
Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

 

 

 

perjantai 20. heinäkuuta 2018


Porakaivon rakennusvirheet ja viitetutkimukset
 
 
 
 
Asko Vasarvuoren aloitteesta toteutettuja tutkimuksia

 

1.       Vasarvuori, A .,Putkikaivon materiaalin vaihto- Veden laadun palautuminen. Julkaisemattomia tutkimustuloksia 1993-2016. Pohjavesikonsultointi Asko Vasarvuori LY-1556449-0, 2016

2.       Kähkölä, K., Hiiliteräksisen suojaputken vaikutus maaporattujen kalliokaivojen vedenlaatuun. Pro Gradu. Helsingin yliopisto, Geologian laitos, Geologian ja mineralogian osasto, 2005.

3.       Aromaa, J., Porakaivon teräksisen suojaputken korroosio. Tutkimusselostus 14/2011. Teknillinen korkeakoulu, Materiaalitekniikan laitos, Korroosio ja materiaalikemia, 2011.

4.       Roiha, T., et.al., Mangaanin vaikutus ihmisen SH-SY5Y neuroplastooma- soluihin. Solubiologi, 2009, Vol. 1, s. 5-11.

5.       Kuokkanen, J., Porakaivon omistajien mielipiteet ja kiinnostus kaivon saneerauksesta. Markkinaselvitys. Global Research & Data Services, Lahden tiede- ja yrityspuisto, Teknologiahautomo, 2006.   
 
Asko Vasarvuori
Porakaivokorjauksen asiantuntija