Bangladeshin tappava putkikaivo

Bangladeshin yksityinen putkikaivon vesi on tyypillisesti arseenipitoinen ja tappavan vaarallinen. Ongelmaa on tutkittu tieteellisesti valtavan paljon suurella rahalla ja useiden vuosikymmenien ajan.

Aluksi kuolemien syy oli epäselvä. Nykyisin putkikaivosta saatava myrkyllinen vesi on tieteellisesti todistettu kuolemien syyksi.
Tutkimuskysymys: Miksi myrkytysongelma esiintyy arseeniriskin alueella vain yksityisessä putkikaivossa, eikä kunnallisessa vesihuollossa?

Tutkimusongelma: Kuitenkaan syytä, miksi putkikaivon vesi myrkyttyy, ei ole voitu osoittaa niin, ette syy voitaisiin kirjoittaa tieteellisesti hyväksytysti uudeksi teoriaksi.

On erilaisia arvailuja, hypoteeseja miksi vesi myrkyttyy. Myrkyttymistä pidetään luontaisena geologisena ilmiönä, mutta siitä ei ole tieteellisin menetelmin mitään näyttöä eikä verifiointia. Enemmän on tilastotietoa tuhansien vuosien ajalta hyvinvointia ja elämää ylläpitävästä pohjavedestä, kuin sen tappavasta luonteesta.

Eräs uusi olettamus on, että hiiliteräs- putkikaivon reaktiivinen seinämärakenne muuttaa luontaisen pohjavesikerrostuman. Muuttaa erinomaisen olosuhteen tavalla tai toisella sellaiseksi, että maahan adheesiovoimalla sitoutunut hapettunut arseeni liukenee ja vapautuu pohjaveteen. Arseeni vapauduttuaan rikastuu yksityiskaivon pieneen vesitilavuuteen saavuttaen myrkyttävän kuolemia aiheuttavan luonteen. Erityisesti ongelmallinen olosuhde muodostuu arseeniriskin alueilla silloin, kun kaivoa käytetään perheittäin, päivittäin ja eliniän. Ts. kuolemanvaarallinen olosuhde edellyttää arseenin liukenemisen maaperästä, rikastumisen veteen sekä kerääntymisen aikaa myöden syöpävaarallisesti ihmisen kehoon.      Vasarvuori 1993-2017

Erityisesti uusi olettamus on linjassa sen tosiasian kanssa, että riskialueella arsicosis kuolemiin johtavat sairaudet alkoivat vasta sen jälkeen kun putkikaivojen rakentaminen alkoi 1970-luvulta. Aikaisemmin reaktiivista rakennetta ei käytetty vaan kaivorakenne oli liukenematon kivi. Kivi ei soveltunut putkikaivon materiaaliksi. Riskialueella reaktiivisen putkikaivotiheyden ja rasituksen lisääntyessä ongelmat pahenevat vuosi vuodelta.
 

Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

 

Porakaivo ja vahinkovakuutus

 Vahinkomuotoja

Porakaivojen vahingot voidaan jakaa rakennusteknisiin ja veden laatuvahinkoihin. Vahingot ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Rakennustekniset vahingot jakautuvat suunnittelemattomuuteen ja niistä johtuviin rakennevahinkoihin.  Rakenteissa esiintyvät mm. seinämän päästöt ja seinämän rikkoutuminen. Seinämäperäiset ja porausmenetelmävahingot jakautuvat mm. seinämän muodon muutokseen, materiaalipäästöihin, tukkeutumiseen ja vuotovahinkoihin sekä pumppuhäiriöihin. Veden laatuvahinko voidaan jakaa mm. materiaalipäästön saastuttavaan- ja pintaveden saastuttavaan vaikutukseen ja pohjavesivahinkoon.   
Vahinkojen riskikartoitus ja torjunta on ollut vähäistä sekä vahingot sallivaa. Porakaivotuotannossa ei ole esiintynyt vuosikymmenien aikana laatukehitystä eikä laadunvarmistusta.

Syitä maanalaisten vahinkojen muodostumiseen on ollut lähes mahdoton todeta ja eritellä. Usein vahingon korvaukselle on riittänyt, kun vahinko on tapahtunut. Pumppu ei pumppaa vettä eikä juuttunutta pumppua ole mahdollista silmävaraisesti tarkastaa eikä vaihtaa. Porakaivojen korjauksessa on tullut esille useita teknisiä vuorovaikutteisia riskiketjuja, jotka esiintyvät vahinkotekijöinä vaihtelevasti. Uuden tiedon mukaan näyttäisi luonnon riskit teknisiin riskeihin nähden olevan marginaalisia.

Vakuutusmaksut

Vakuutusmaksut näyttäisi jakaantuvan epäjohdonmukaisesti vahingon aiheutuksen, -vastuun ja -maksajan kesken.

Vastuuvakuutukset

Tuotannossa esiintyy porauskone-, porausurakointi-, korjauspalvelu- ja vedenottolaitteiston vastuut. Näiden perusteella vakuutustuotteita tarjotaan ja korvauksia maksetaan vaihtelevasti vakuutusyhtiöistä riippuen. Pumppuja on vakuutettu ja korvattu myös ns. konerikkovakuutuksesta.

Porauskoneiden valmistajan vastuu vesikaivon porauksessa

Vastuu näyttäisi olevan kyseenalainen, koska porausvaunuja ei varsinaisesti valmisteta ko. vesikaivon poraukseen soveltuvaksi. Vaunuja valmistetaan ns. pintaporausvaunuiksi louhoksille ja tunneliporaukseen. Porausvaunuja käytetään sattumanvaraisesti porausurakoitsijan vastuulla vesikaivon poraukseen ilman talousvesikaivon edellyttämää laadunvarmistusta ja koneen käyttöstandardia, jotta veden WHO- laatustandardi toteutuisi.

Porakaivon korjauksen vastuuvakuutukset

Suomessa on yksi porakaivojen rakenteiden avaukseen, materiaalin vaihtoon ja kaivon peruskorjaukseen erikoistunut yritys. www.porakaivokorjaus.fi Allekirjoittanut edustaa kyseistä yritystä. Korjausyritykselle on myönnetty vastuuvakuutus, joka kattaa korjauskohteelle, porakaivolle aiheutetun vahingon sekä korjauskohteen ympäristössä tapahtuvan vahingon korvauksen. Korjaustoiminnan myötä on saatu uutta infoa maanalaisesta riskimaailmasta sovellettavaksi.

Ennalta ehkäisevä vahingon torjunta

Vakuutusyhtiöt ja vakuutusyhtiöiden keskusjärjestö pyrkivät edistämään ja kampanjoimaan eri tavoin yleisesti vahingontorjuntaa. Ennaltaehkäisevä vahingontorjunta nähdään järkevänä, tehokkaana ja kaikkia osapuolia sekä ympäristöä hyödyttävänä toimintamuotona.
 

Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

 

20. Anonyymi porakaivon korjaustarina

20. Anonyymi porakaivon korjaustarina

 

Ennen korjausta

Loma- asunnolle porattiin porakaivo. Kaivossa on syvä, ruostuva maaporausputkitus ja tiivisteellinen muovieriste. Omistaja epäilee putkituksen aiheuttavan veteen ruosteisuutta. Muovieristeen epäillään olevan tehoton estämään ruostuvan suojaputken haitat vedelle. Veden lisätty huuhtelupumppaus poistaa vedestä ruosteisuuden. Tällä perusteella voidaan päätellä, jos luontainen pohjavesi olisi ruosteista, se olisi sitä myös huuhtelupumppauksella.

Kaivon omistaja on pyytänyt porausurakoitsijaa korjaamaan vettä pilaavan rakenteen. Porausurakoitsija aloitti ruostuvan kaivon rakenteen korjauksen, mutta hän jätti korjauksen kesken.

Tehtiin koepumppaus, jossa todettiin pohjaveden säilyneen hyvälaatuisena. Kaivon omistaja halusi korjauttaa kaivon ruostumattomalla teräksellä.

Määrityksin vedestä on todettu korkea ja epävakaa rautapitoisuus. Vedestä on todettu myös aistimalla veden laatuvirheet.

Veden rautapitoisuuden vaihtelu                                                                                                                   0,2- 10 mg/l

Korjaus 2016

Kaivoon asennettiin ruostumaton teräsputki puristusliitoksin ja kumitiivistein. Poraus todettiin kuivaksi ja tiivistys avattiin. Rautainen ruostuva suojaputki poistettiin.

WHO standardin mukainen veden rautapitoisuuden laatuvaatimus:                                                       alle 0,3 mg/l

Korjaaja on osoittanut suomalaisen kalliopohjaveden luontaiseksi rautapitoisuudeksi                        alle 0,05 mg/l

Korjauksen jälkeen

Vedessä on ”syvä jälki” rakenneperäisestä rauta jäämästä. Veden syvä rautapitoisuusjäämä ei riipu veden virtaamasta. WHO asettama 0,3 mg/l rautapitoisuuden vähimmäisvaatimus toteutui.

Veden rautapitoisuus, vakio                                                                                                                             0,2 mg/l

Asiakas

Asiakas on tyytyväinen korjaukseen ja näin saatuun veden erinomaiseen laatuun ja määrään.  Rapautumiskuoren pohjavesi on kirkasta ja hyvälaatuista myös virtaamattomana ilman puhdistavaa huuhtelupumppausta.

Korkean ja epävakaan veden rautapitoisuuden syyksi osoittautui virheellinen rakenne. Tämän vuoksi porakaivojen rakennetta ja tuotantoa tulee kehittää.

Rakenneperäisen ruosteen saastuttaman vesilaitteiston, säiliöiden ja järjestelmän puhdistus oli työlästä ja hankalaa.

Porausurakoitsijoilla näyttäisi olevan väärä käsitys kalliopohjaveden rautapitoisuuden syystä. Tarvitaan oikaisu.

 

Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

 

   

Vesi- ja energiaporakaivon julkinen hallinto- ja valvonta

Vesi- ja energiaporakaivon julkinen hallinto- ja valvonta

 

Valvonta- ja lupaviranomainen Suomen ympäristökeskus on ohjeistanut suunnittelemattoman, tarkastamattoman, hyväksymättömän ja testaamattoman porakaivon

- porauskoneet ja porausmenettelyn

- rakentamisen ja eristämisen

- vedenoton

- pohjaveden suojelun

 

Ohjeet ovat ristiriitaiset vaatimuksiin nähden mm.

-pohjaveden suojelu

-pohjaveden pilaantuminen ja saastuminen

-kaivoveden pilaantuminen ja saastuminen

-materiaalivalinnat

-kaivon materiaalinen korroosio ja korroosion suojaus

-vedenoton rajoittaminen kaivon veden luontaiseen antoisuuteen nähden

-pohjaveden lakisääteinen ehdoton pilaamis- ja muuttamiskielto

-terveydelliset talousveden vaatimukset

 

Pohjavesikaivon ympäristö- ja rakennusvalvonta

-ympäristövalvontaa ei ole organisoitu kenellekään viranomaiselle kuuluvaksi

-rakennusvalvontaa ei ole organisoitu kenellekään viranomaiselle kuuluvaksi

-omavalvontaa ei ole ohjeistettu porakaivon kuluttajalle

 

Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

 

 

Kalliokaivon paineaukaisu

Kalliokaivon paineaukaisu

Miksi paineaukaistaan

Syväsyntyisen kiteisen kallioperän alueilla ei kallioaineksella ole ominaisvesipitoisuutta. Tämä johtuu siitä, ettei kiviaines sisällä huokospitoisuutta lainkaan. Kallioaines on tiivis, huokoseton ja vedetön. Kallioperä sen sijaan voi käsittää rakoilu-, rapautumiskuorta ja täytteisiä osuuksia, joilla satunnaisesti on vesipitoisuutta ja veden johtavuutta. Tämän vuoksi porauksen osuessa ns. ehjään kallioon, poraus jää syvästä porauksesta huolimatta kuivaksi. Tällöin joudutaan vesitakuun täyttämiseksi turvautumaan ns. paineaukaisuun.

Ehjät, kuivat poraukset tunnistaa porausvaiheessa hienojakoisesta, perunajauhoa muistuttavasta pölyävästä poraussoijasta. Karkea, jopa sokeripalan kokoinen poraussoijarae on osoitus vesipitoisesta vettä johtavasta kerrostumasta. Tällöin poraussoijan mukana purkautuu runsaasti myös pohjavettä.

Pinta-alkuisilla kallioperän sedimenttikiviosuuksilla kiviaineksella on vesipitoisuutta ja veden johtavuutta. Tällöin kiviaines on huokoinen ”sienimäinen”. Paineaukaisua ei tarvita, vaan poraus riittää vedenhankintaan. Suomen kallioperä ei juurikaan sisällä sedimenttisiä kallioperäosuuksia.

Paineaukaisun tekniikat

Paineistus on pitkään ollut käytössä eri muodoissaan. Aluksi paineistus tehtiin räjähteillä. Nykyisin porakuilu tulpataan ja johdetaan tilaan suuri paine. Prosessia hallitaan painetta säätämällä ja tarkkailemalla paineen muodostumista ja käyttäytymistä. Paineistuksella on saatu kaivon vedenantoisuutta lisättyä.   

Paineistuksen riskit

Kuten tiedämme hydrauliikasta, paineistus kohdistuu vesivälitteisesti laajalle ja hallitsemattomasti lähisuojavyöhykkeelle ja ehkä laajemmallekin alueelle. Kiinteistökohtainen vesihuolto ja lähisuojavyöhyke käsittää, niin puhtaat- kuin jätevesikaivot, hulevesijärjestelmät, energiakaivot, avovesistöt, kalliolouhokset ja muut epäpuhtaat vedet. Paineavauksista aiheutuu kaksisuuntaista ristiin saastumista ja muodostavat vuorovaikutteisia ”pilaantumisen verkostoja”

Tästä seuraa se, ettei paineaukaisun vaikutusta voida ennakkoon ennustaa. Pohjavesi saattaa pilaantua välittömästi tai vuosien jälkeen paineistukset avattua ei toivottuja vesiyhteyksiä epäpuhtaisiin vesiin. Ts. kaivon veden antoisuus saadaan lisääntymään veden laadun kustannuksella.

Osa paineaukaisuista tuottaa toivotun tuloksen ja vesihuolto avattuna täyttää vaatimukset.

 Vahingon korjaaminen

Kun paineistuksen seurauksena vesi pilaantuu, vahingon korjaaminen on hankalaa ja usein mahdotonta.

Vahinkoon voi kytkeytyä useita eri omistajien pohjavesikaivoja. Tällöin puhutaan ristiin saastumisesta. Vahingon voi rinnastaa niihin esimerkkitapauksiin, joissa tunnistettava energiakaivojen lämmönsiirtoneste etanoli on todettu leviävän laajalle alueelle useisiin pohjavesikaivoihin. Tällöin on jouduttu vahinko ratkaisemaan vedenjakeluverkoston rakentamisella ja päädytty kaivojen hylkäämiseen.    

Vastuu paineaukaisun vahingoista

Vastuiden määrittely ympäristön, tilaajan ja paineaukaisijan suhteen on epämääräinen. Oikeudellisesti katsotaan, että päävastuullinen on hankkeeseen ryhtyjä eli kiinteistön omistaja ja tilaaja. Vastuu on määritelty koskemaan rakentamista ja rakenteiden ylläpitoa.

Paineaukaisun rajoittaminen
Paineistuksen ympäristövaikutukset tunnetaan huonosta, eikä niitä ole tieteellisesti tutkittu. Edellisten riskien vuoksi tulisikin harkita paineistuksen rajoittamista, siten ettei paineaukaisua voida hyväksyä ainakaan nykyisessä muodossa. Jos paineistus aiotaan edelleen pitää vaihtoehtona ratkaista kuivan porauksen saaminen käyttökelpoiseksi, tulisi paineistus ohjeistaa, ympäristöriskit ja niiden vastuut määritellä sekä paineistetun kaivon veden laatua ja laatuvaihtelua tulisi verrata edustavasti määritettyyn luontaiseen pohjavesilaatuun.

Vesikaivon pohjaveden muodostumisalueella, lähisuojavyöhykkeellä pohjavettä pilaava toiminta ja veden pilaaminen on kielletty. Tällaisia toimia ovat mm. kallion rakentaminen, energian poraaminen, louhiminen, räjäyttäminen, paineistus, maankaivu, hulevesien imeytys, jätevesien imeyttäminen jne. Edellä kuvattu toiminnan rajoittamine perustuu yleismääräykseen siitä, ettei kenelläkään ole oikeutta pilata pohjavettä. Lainsäädäntö on tässä mielessä ehdoton.

Pohjaveden hankinnassa paineaukaisun riskit tulisi ottaa haltuun ja tehdä paineaukaisu ja sen ympäristövaikutukset läpinäkyviksi.
 

Asko Vasarvuori

Porakaivojen korjauksen asiantuntija

Porakaivojen urakointi ja työputki

Mikä virhe?

Kaivoja urakoitaessa jätetään vettä pilaava reaktiivinen hiiliteräs työputki poistamatta rakennustyön loppuvaiheessa. Kaivon rakentamisen voidaan katsoa näin jääneen keskeneräiseksi.

Tästä seuraa niissä pienkiinteistön käyttöolosuhteessa, joissa kaivoja tyypillisesti käytetään, vesi pilaantuu materiaalin reagoidessa, päästäessä pohjavesiympäristössä. Haittavaikutukset ovat niin voimakkaita, laaja- alaisia ja mielivaltaisia, että haittaputki joudutaan eristämään muovilla, suodattamaan vesi tai kaivo hylätään. Suomessa on 40 000 hylättyä porakaivoa ja 40 000 suodatettua porakaivon vettä. Ongelmaluvut ovat mittavat ja osoittavat samalla muovieristyksen tehottomuutta, koska luontaisen kalliopohjaveden rautapitoisuus on osoitettu <0,05 mg/l

Suomen ympäristökeskus on tietoinen hiiliteräs työputken haitallisuudesta. Tämän vuoksi viranomaisen julkaisemissa kaivo- ohjeissa edellytetään hiiliteräs työputkelle muovieristyksen käyttöä harkinnan mukaan. Eristämistä ei ole suunniteltu eikä ohjeistettu, kunhan se tehdään.
 

Miten korjataan?

Keksijä Vasarvuori on erikoistunut omakohtaisten porakaivo- ongelmien seurauksena ratkaisemaan ongelman innovoinnin, tuotekehityksen ja standardisoinnin sekä korjauksen avulla.

Korjauksen yhteydessä poistetaan petolliseksi osoittautunut muovinen eristeputki, jos sellainen on. Asennetaan puuttuva ja vaatimukset täyttävä ruostumaton teräs- suojaputki. Haittoja aiheuttava hiiliteräs työputki poistetaan.

Hapettavana säilyneet korjauskohteet elpyvät luontaiseen veden rautapitoisuuteen. De- fakto standardissa luontainen kalliopohjaveden rautapitoisuudeksi on empiirisesti osoitettu <0,05 mg/l.

Ruostuvan rakenteen seurauksena happikatoon ajautuneet pelkistävät porakaivot elpyvät vaihtelevasti. Tämä johtuu siitä, että pitkälle edenneen ionimuotoisen raudan, laajasti vyöhykkeellisesti pilaama pohjavesi ei elvy luontaiseen 0,05 mg/l rautalaatuun tai ei elvy lainkaan.  Tällöin luontainen pohjavesilaatu on menetetty lopullisesti.

Korjauksen perusidea on, että kesken jäänyt porakaivon rakentaminen suoritetaan korjauksella loppuun vaiheilla 3-4.

Vasarvuoren Porax de- fakto porakaivon rakennusstandardin mukaiset työvaiheet ovat1-4:

1.Maaporaus vahvaseinäisellä hiiliteräs työputkella

2.Kallioporaus

Veden laatuongelmien ilmaannuttua aloitetaan korjaus

3.Asennetaan HST- suojaputki sille porattuun tilaan (Poistetun eristeputken tilalle, jos sellainen on)

4.Poistetaan hiiliteräs työputki.

Puneella kirjoitettu 3-4 ovat korjauksessa suoritetut rakentamisen valmiiksi saatto vaiheet.

Viite työputken sovelluksista: Maa ja vesi Oy 4.1.1983

Asko Vasarvuori

Porakaivojen korjauksen asiantuntija

 

 

Porakaivo ja syöpä

Porakaivo ja syöpä

 

Porakaivo ja putkikaivo termit

Perinteisesti porakaivoksi kutsutaan kaivoa, joka rakennetaan vettä johtavaan kallioon poraamalla, joka käsittää myös maakerroslävistyksessä välttämättömän putkituennan. Tukiputken alaosassa ei ole läpäisevää siivilää, vaan päinvastoin tiiviste maa- kallio rajapinnassa veden virtauksen estämiseksi.

Perinteisesti putkikaivoksi kutsutaan kaivoa, jossa ei porata kallioon vaan soveltuvin tavoin asennetaan putki tuentaa tarvitsevaan vettä johtavaan sedimenttiin eli maaperään. Putken alaosassa on vettä läpäisevä siivilä.

Putkikaivot Kaakkois Aasian sedimenteillä

Kaakkosi- Aasian  Indo Ganges jokilaaksossa Himalajan eteläpuolella on sedimenteillä valtava miljoonien putkikaivojen keskittymä. Alueelle aloitettiin rakentamaan kansainvälisen rahoituksen turvin putkikaivoja, joiden avulla oli tarkoitus estää pinnallisen rasituksen seurauksena leviävä koleraepidemia. Koleran ehkäisyssä onnistuttiin mutta sijaan tuli monin kerroin suurempi vahinko, arseenimyrkytys.

Havinto 1970

Tasangolla putkikaivojen käyttäjissä ilmaantui erikoinen sairastuminen. Esiintyi ihomuutoksia, raajojen, käsien, jalkojen mustumista ja kuolemia. Intialainen professori Saha teki päätelmän, että sairaus on arseenin aiheuttama. Arseenin saanti ja myrkytys johtuu putkikaivon arseenipitoisesta vedestä. Häntä ei ensin uskottu, mutta nykyisin korrelaatiota pidetään tieteellisesti vahvana 1:1. 

Arseenimyrkytys on katastrofi

Arseenipitoisen veden myötä miljoonien putkikaivojen satojen miljoonien käyttäjien myötä on syntynyt tila, jota kutsutaan maailman suurimmaksi massamyrkytykseksi mitä ihmiskunta on koskaan kokenut. Arvio perustuu suureen määrään kansainvälisiä tutkimuksia. Arvion perusteella Maailman Terveysjärjestö (WHO) on arvioinut riskin ja todennut, että tulevaisuudessa sata miljoonaa ihmistä tulee enneaikaisesti  kuolemaan putkikaivon arseenipitoisen veden käytön aiheuttamaan sairauteen. 

Myrkytystä esiintyy vain yksityisissä käsipumppuisissa putkikaivoissa alueellisesti, joissa veden virtaama on riittävän alhainen rikastuakseen. Virtaus on tällöin alle puoli kuutiometriä vuorokaudessa. Tällöin rakenteen myrkkyä rikastava vaikutus on suurempi kuin vesivirran eliminoiva vaikutus. Kunnallisissa vedenottamoissa ei myrkytystä pääse tapahtumaan riippumatta kaivon rakenteesta, koska tuhansien kuutiometrien päivittäinen vesivirta laimentaa ja estää rakenne/ myrkkyvaikutuksen täydellisesti. Tästä voidaan päätellä, ettei pohjavedessä ole luontaisesti arseeniongelmaa.

 Onko arseeni luontainen vai ihmisen aiheuttama

Tiedeyhteisöjen hypoteesi: Syyksi arvioitu luontaiset biologiset pelkistävät prosessit ja arsenaatin mobilisoituminen arseniittina pohjaveteen. Tästä ei kuitenkaan ole verifiointia ja siksi teoriaa ei ole tieteellisesti hyväksytty, vaan arvio säilyy hypoteesina.

Vasarvuoren hypoteesi: Reaktiivisen putkikaivon sähkökemialliset reaktiot, hapenkulutus ja vuorovaikutus pohjavedessä pelkistävät vyöhykkeellisesti. Vaikutusvyöhykkeellä maaperän arsenaatti mobilisoituu arseniittina pohjaveteen ja edelleen kulutukseen.

Verifiointitutkimus NIRI

Näiden kahden hypoteesin ratkaisemiseksi Vasarvuori on kehittänyt verifiointiin soveltuvan NIRI- tutkimusmallin, joka osoittaa hypoteesien täsmälliset osuudet arseenin myrkytykseen. Tämä johtaa tiedeyhteisöille luovutettavaan uuteen teoriaan. Vasarvuori omiin tutkimuksiinsa ja kirjallisuusselvityksiin perustuen osoittaa ja uskoo, että putkikaivo on yksin syypää myrkytykseen ja luontainen pohjavesi ei ole myrkyllinen eikä myrkyttävä. Jos arseenimyrkytys olisi luontainen pohjavesi-ilmiö se esiintyisi ongelmana myös saman alueen kunnallisissa suurvirtauskaivoissa.

Pohjavesi on osa funktionaalista ravitsemusta. Voisiko olla myrkyttäjä?

Pohjavedet ovat perinteisesti haluttuja, osana ravitsemusta eli hyvinvointia edistäviä. Nyt aivan vastakkainen tiedeyhteisöjen arvio, että luonnon pohjavedet olisivatkin paikallisesti tappavan vaarallisia. Kontrasti on uskomaton. Paikallisuus tarkoittaa esimerkiksi Kaakkois- Aasian Indo- Gances tasankoa, joka on viisi kertaa suomen kokoinen alue. Alueella asuu satoja miljoonia ihmisiä käsipumppuisten putkikaivojen ja arseenimyrkytyksen kourissa.
Olemme onnekkaita. Suomessa ei ole vastaavaa geologiaa - kaivonrakenne- olosuhdetta- vuorovaikutusta. Ei ole olosuhdetta, joka tulee aiheuttamaan tuon kiduttavan, kaksikymmentä kertaa Suomen väestöä suuremman väkimäärän kuoleman.
 

Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

Viite: sos-arsenic.net

 

18. Anonyymi porakaivon korjaustarina

18. Anonyymi porakaivon korjaustarina

Ennen korjausta

OK- talon vanhan porakaivon suojaputkitus on muovirakenteinen ja alimittainen. Tähystyksessä muoviputken liitos kallioon on silmin nähden epäonnistunut.  Epäpuhtaan pintaveden vuoto liitoksesta on esteetön. Asiakas halusi korjata puutteet, liitoksen ja putkittaa kaivonsa ruostumattomalla teräksellä epäpuhtaita pintavesiä vastaan. Pumpun muovinen nousuputki on limoittunut.
Selvitettiin myös ruostumattomalla teräksellä rinnakkaisen porakaivon porausta, mutta saareen johtava, painorajoitettu silta ei kestänyt porauskonetta ja hankkeesta luovuttiin.
Kaivon rakenteessa ei ole hiiliterästä, eikä vedessä rautapitoisuutta.
Veden rautapitoisuus:                                                                                                                                       alle 0,05 mg/l

Korjaus 2016

Muoviputki poistettiin ja kaivoon asennettiin pidempi ruostumaton teräsputki, joka juotettiin kallioon. Kallioporaus oli alimittainen, eikä suojaputkitusta voitu toteuttaa halutun syvyisenä. Liittäminen adapterilla onnistui juuri ja juuri.
WHO standardin mukainen veden rautapitoisuuden vaatimus                                                                 alle 0,3 mg/l
Korjaajalla on kokemusperäinen tieto ”rautahilkan” alapuolisen kalliopohjaveden luontaisesta rautapitoisuudesta. Tämä on myös korjaajan tavoite rautapitoisuudelle                                                                                  alle 0,05 mg/l

Korjauksen jälkeen

Pintavesien eristys onnistui ja vesi todettu tutkimuksissa hygieeniseksi
Ei rakenneperäisiä rautajäämiä. Veden rautalaadun tavoite toteutui                                            alle 0,05 mg/l 

Korjauksen jälkeen asiakas tilasi kaivoonsa painepesun. Pesu poistaa kaivon seinämiltä ja pohjalta pintavesivuotojen aiheuttaman epähygieenisen biofilmin. Vesi on vakioitunut ja tutkimuksissa todettu kirkkaaksi, hyvälaatuiseksi ja vaatimukset täyttäväksi. Veden tutkimuksissa ei ole pintaepäpuhtauden ilmentäjiä kuten E colia, kolimuotoisia bakteereja eikä enterokokkia, nitraattia eikä humusta”

Asiakas
”Asiakas on tyytyväinen korjaukseen, pesutulokseen ja näin saatuun veden vakiolaatuun ja -määrään. ”

Asko Vasarvuori
Porakaivon korjauksen asiantuntija

 

17. Anonyymi porakaivon korjaustarina

17. Anonyymi porakaivon korjaustarina

 

Ennen korjausta

Loma-asunnolle on aikanaan rakennettu porakaivo. Kaivo on vanha.  Kaivossa on hiiliteräs, ruostuva suojaputkirakenne. Vettä nostetaan käsipumpulla, joka on galvanoitua terästä. Kaivon vesi huonolaatuista ja sen laatu paranee kun käsipumpulla pumppaa noin sata ”iskua”. Kaivolla tehtiin uppopumpulla koepumppaus, joka osoitti pohjaveden hyvälaatuiseksi. Tässä kaivo- olosuhteessa syvä pilaantuminen on estynyt.

Vedestä todettu korkea, epävakaa rautapitoisuus. Aistittavat veden laatuvirheet:  0,1-5,0 mg/l

 Korjaus 2016

Kaivoon asennettiin ruostumaton teräsputki. Vanha ruostuva suojaputki ei irronnut 60 tn nostovoimalla. Suoperäinen täkkäysmaa petti. Ruostuva suojaputki kapseloitiin tiivistysmassan sisään. Asennettiin asiakkaan valitsema uppopumppu, jonka asennuksessa ja käytössä ilmeni ongelmia. Veteen ilmestyi messinkiä. Syyksi todettiin siivilän pois siirtymä ja hiekka. Hiekka irrotti messinkijuoksupyörästä messinkihilettä, joka esiintyi vedessä messinkihileenä, laskeutumana. Pumppu vaihdettiin ja hile loppui.

WHO standardin mukainen veden rautapitoisuuden tavoite:                                                                   alle 0,3 mg/l

Korjaajan kokemusperäinen tieto kalliopohjaveden luontaisesta rautapitoisuudesta                          alle 0,05 mg/l

Korjauksen jälkeen

Veden rautapitoisuus:, Laatu on vakio ja tavoite toteutui. Jälki rakenneperäisestä raudasta               0,11 mg/l 

Asiakas

”Asiakas ei ole tyytyväinen korjaukseen, kun vanhaa ruostuvaa putkea ei saatu nostettua pois. Ei tyytyväinen valitsemaansa pumppuun. Ei tyytyväinen kaivon veden laatuun, koska tutkimuksessa löytyi 1 enterokokki. Asiakas on tyytyväinen veden alhaiseen rautapitoisuuteen.”  

 

Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

16. Anonyymi porakaivon korjaustarina

16. Anonyymi porakaivon korjaustarina

 Ennen korjausta

Loma-asunnolle urakoitsija porasi kaivoa, joka sortui, epäonnistui ja suljettiin. Kymmenen metrin etäisyydelle porattiin toinen 5,5 tuuman kaivo, jossa on maaporausputki ja muovieriste. Vesi oli aluksi hyvää, mutta muuttui äkillisesti kymmenen vuoden jälkeen ruosteiseksi ja siinä on voimakkaita, äkillisiä laatuvaihteluita. Tästä voidaan päätellä luontaisen pohjaveden olevan hyvää. Porakaivon omistaja päätti korjaus- putkittaa kaivonsa ruostumattomalla teräksellä.

Ennen eristeputken romahdusta hyvä veden laatu. Romahduksen jälkeen vedessä aistittavat virheet, laatu epävakaa.

Vedestä todettu rautapitoisuus                                                                                                                     0,5- 5 ,5 mg/l,

Korjaus 2015

Turpoavin tiivistein varustettu muovieriste nousi vaivatta pihtiotteella pois kaivosta. Tästä voi päätellä, että muovieristys turpoavalla tiivistyksellä on menettänyt pito, tiiviys ja eristysvaikutuksen. Uutta ruostumatonta teräs- korjausputkea ei saatu tarttumaan ylikokoiseen poraukseen ja sen kalliopintaan. Täten ei myöskään vanhaa ruosteista suojaputkea voitu poistaa ja korjaus keskeytettiin.

 WHO standardin mukainen veden rautapitoisuuden vaatimus:                                                           alle 0,3 mg/l

Korjaajan kokemusperäinen tieto kalliopohjaveden luontaisesta rautapitoisuudesta:                   alle 0,05 mg/l

Korjauksen jälkeen

Asiakas ei ole tyytyväinen kaivoonsa eikä sen korjaukseen. Korjaus on keskeytetty. Kaivon omistaja käyttää ruostuvan kaivon ruosteista, laadultaan epävakaata vettä sellaisenaan.

 Kaivon korjauksen jälkeisestä veden rautapitoisuudesta ei ole mittaustuloksia.                                                         -

Asiakas
”Epäonnistuneesta korjauksesta pitää ottaa opiksi. Hän on kuvauttanut kaivon ja siinä kävi ilmi, että noin 20 metrin syvyydeltä on ylikokoinen rapautunut rouhepintainen poraus, joka esti eristys- ja korjausputkituksen. Rouhepinnan jälkeen porauspinta muuttuu ehjäksi ja mitta nimelliseksi. ”

 

Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija   

 

15. Anonyymi porakaivon korjaustarina

15. Anonyymi porakaivon korjaustarina

 Ennen korjausta

Uudelle asunnolle on rakennettu lämpökaivo ja samalla myös talousvesikaivo. Asunnolle tullessa vesi on voimakkaasti värivirheellistä ja kirkastuu kun tyhjentää kaivon 2-3 kertaa. Kaivon omistaja otti vesinäytteet ja tutkitutti virheellisen veden ja pumppaamalla puhdistuneen veden ladut. Pumppaamattomana ruosteisen veden rautapitoisuus oli 6 mg/l ja pumpattuna 0,1 mg/l. Omistaja epäilee, että suojaputki aiheuttaa veteen värivirheen, koska se poistuu pumppaamalla. Hän päätteli, jos pohjavesi olisi ruosteista, se ei poistuisi pumppaamalla vaan olisi myös pumpattuna ruosteista.

Vedessä aistittavat virheet ja laatu epävakaa. Vedestä määritetty rautapitoisuuden           min 0,13 ja max 6,0 mg/l

Korjaus 2015

Kaivoon asennettiin ruostumaton teräsputki. Vanha ruostuva suojaputki ei irronnut 60 tn nostovoimalla. Ruostuva suojaputki kapseloitiin tiivistysmassan sisään.

WHO- standardin mukainen veden rautapitoisuuden vaatimus:                                                              alle 0,3 mg/l
Korjaajan kokemusperäinen tieto kalliopohjaveden luontaisesta rautapitoisuudesta                          alle 0,05 mg/l

 Korjauksen jälkeen

Asiakas on tyytyväinen korjaukseen ja näin saatuun veden laatuun ja määrään.  Vesi on kirkasta ja hyvälaatuista.
Veden rautapitoisuus:, Laatu on vakio ja tavoite toteutui. Ei rakenneperäisiä jäämiä.                          alle 0,05 mg/l 

Asiakas

”Pitäisi saada porakaivot laajempaan some keskusteluun. Ennen korjausta sai pumpata useita tunteja enne kuin pääsi joten kuten asumaan. Korjauksen jälkeen on mukava tulla asunnolle, kun järjestelmä on puhdas eikä ole epävarma ruosteinen vesi pilaamassa asumisfiiliksiä”
 

 Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

14. Anonyymi porakaivon korjaustarina

 Ennen korjausta

Uudelle OK- asunnolle porattiin lämpökaivo ja samalla myös talousvesikaivo. Omistaja on todennut vedessä laatuvirheitä, hajua ja makua. Järjestelmään oli asennettu raudan patruunasuodatin. Hän päätti korjauttaa ruostuvan talousvesikaivonsa ruostumattomaksi.

Veden rautapitoisuus: Epävakaa, aistittavat virheet, määritetty                                                               0,5- 1,0 mg/l,

Korjaus 2015

Korjausputken asennus onnistui suunnitelmien mukaisesti. Vanha maaporausputki ei irronnut 60 tn nostolla. Ehkä maaporausputken betonointi vaikeutti irrotusta. Ruosteinen putki kapseloitiin kolmekertaisella varmuudella. Puristus, kumitiiviste ja tiivistysmassa.

WHO standardin mukainen veden rautapitoisuuden tavoite:                                                                   alle 0,3 mg/l

Korjaajan kokemusperäinen tieto kalliopohjaveden luontaisesta rautapitoisuudesta                          alle 0,05 mg/l

Korjauksen jälkeen

 Korjaus onnistui hyvin ja kaivon veden laatu on erinomaista ja asiakas on tyytyväinen korjaukseen.

Veden rautapitoisuus:, Vakio ja tavoite toteutui. Ei rakenneperäisiä jäämiä.                                          alle 0,05 mg/l

Asiakas

”Tyytyväinen korjaukseen ja veden laatuun. Hän pyrkii saamaan porakaivon toimittajalta hyvitystä”

 Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

 

 

Systemaattisesti itsensä pilaavat yksityiset pora- ja putkikaivot

Systemaattisesti itsensä pilaavat yksityiset pora- ja putkikaivot

 

Miksi pilaantuu

-materiaaleille ei ole vaadittavaa korroosionkestävyyttä
-materiaalivalinta vaatimustenvastainen
-korroosionsuojaus tekemättä, suojarakenne syöpyy, reikiintyy
-eristysputkitus liitoksineen hyvän tavan vastainen
-rakenneperäinen hapenkulutus ja happikato
-sedimentin, pohjaveden ja kaivorakenteen tuhoisa vuorovaikutus
- vuorovaikutus ja sähkökemialliset reaktiot liuottavat myrkkyjä sedimentistä
-pinnallista epäpuhtautta vastaan suojarakenne riittämätön
-yksityiskaivon seisovan veden virtaustilavuus ei riitä estämään vahinkoa
-työputketon rakennustapa hyvän tavan vastainen

 

Ratkaisuksi ennaltaehkäisevä Porax- standardin mukainen ainevalinta- ja työtapa

-estetään ennakolta pohjaveden pilaantuminen ja käyttöturvallisuusriski
-tuhoisa sähkökemia sedimentin, pohjaveden ja rakenteen välillä estyy
-hyödynnetään kestävästi erinomaiseksi osoitettu luontainen pohjavesi

 ”Luontaisesta pohjavedestä ei mitään puutu eikä siinä ole mitään ylimääräistä”

 Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

 

13. Anonyymi porakaivon korjaustarina

13. Anonyymi porakaivon korjaustarina

Ennen korjausta

Vapaa-ajan asunnon vanhassa porakaivossa on kuuden metrin rautainen suojaputki, jota ei ole muovieristetty. Porakaivo on ollut ruosteisen veden vuoksi kaksikymmentä vuotta käyttökelvoton.

Omistajalle kerrottiin korjausmahdollisuudesta. Uudisrakennuksen yhteydessä omista päätti korjauttaa ruostuvan kaivorakenteensa ruostumattomaksi teräsrakenteeksi.

Veden rautapitoisuus: Veden epävakaa ja aistittavat virheet virtauksesta riippuen 2,0-5,0… mg/l

Korjaus 2014

Korjauksen yhteydessä havaittiin, että 4 mm suojaputkiseinämä on syöpynyt puhki. Kaksi noin 5 mm mittaista reikää on syöpynyt vesirajassa maapuolelta.

Ruostumaton korjaus- teräsputki asennettiin ja tiivistettiin varmistuksin ja vanha ruosteinen hiiliteräsputki poistettiin.

WHO- standardin mukaisen juomaveden rautapitoisuuden laatuvaatimus:                                           alle 0,3 mg/l

Korjaajan kokemusperäinen tieto kalliopohjaveden luontaisesta rautapitoisuudesta on                     alle 0,05 mg/l

Korjauksen jälkeen
Veden laatu korjaantui välittömästi erinomaiseksi. Omistaja on tyytyväinen rakenteen korjaukseen ja veden laatuun ja -määrään. Kallioperäolosuhteet ovat estäneet syvän ja pitkälle etenevän veden pilaantumisen, pitkästä vaikutusajasta huolimatta.

Veden rautapitoisuus:, Vakio ja tavoite toteutui. Ei rakenneperäisiä jäämiä.                                          alle 0,05 mg/l

Asiakas
”Ennen korjausta kaivon veden laatu on ollut koko ajan käyttökelvoton, voimakasta raudan hajua, makua ja väriä. Vesi on niin tärkeä osa asumista, että tämän vesihuollon osa- alueen kuntoon saattaminen on ollut meille hyvin tärkeä. Käytännössä koko uudisrakennukseen sijoitettu raha olisi saattanut mennä hukkaan, jos vesi olisi ollut niin huonolaatuista, kuin se alun perin oli. Korjauksen jälkeen rautaongelmat poistuivat ja vesi on aina kirkasta ja hyvää ”
 

Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

 

12. Anonyymi porakaivon korjaustarina

12. Anonyymi  porakaivon korjaustarina

Ennen korjausta

Omakotitalon omistaja tilasi uudelle asunnolle porakaivon, joka tehtiin ruostuvalla viiden metrin rauta- maaporausputkella. Urakoitsija ei asentanut muovieristettä, vaan jätti muoviputken pihaan asiakkaan asennettavaksi. Asiakas laski muoviputken ohjeen mukaisesti alas kaivoon.

Kaivoa käytettäessä vedessä on todettu voimakkaasti ruosteisuutta. Ruosteisuus on hankaloittanut kaivoon asennetun otsonointilaitteen ylläpitoa. Veden käyttö on ollut hyvin rajoitettua huonon laadun vuoksi. Porakaivon omistajaa konsultoitiin ja kerrottiin, että kokemukseen perustuen kyseinen kaivon rakenne ruostuttaa veden.

Veden rautapitoisuus: Määritetty 1-3 mg/l, epävakaa ja aistittavat virheet.

Korjaus 2013

Omistajalle kerrottiin, että rakenne voidaan korjata ruostumattomaksi tai kiinteistölle voidaan porata uusi porakaivo. Uusi porakaivo tulee valvoa ruostumattomaksi. Uuden kaivon rakentamisessa ja sijoittelussa tulee varmistua, ettei vanha ruosteinen kaivo pilaa myös uutta kaivoa.

Omistaja valitsi uuden porakaivon rakentamisen ja hän valvoi sen ruostumattomaksi muoviksi ja veden pohjavesilaatu on moitteeton, eikä ruosteisuutta esiinny.

WHO- standardin mukaisen juomaveden rautapitoisuuden laatuvaatimus:                                      alle 0,3 mg/l

Korjaajan kokemusperäinen tieto kalliopohjaveden luontaisesta rautapitoisuudesta                    alle 0,05 mg/l

Korjauksen jälkeen

Omistaja on tyytyväinen ruostumattomaan rinnakkaisporaukseen ja näin saatuun veden laatuun ja määrään. 

Veden rautapitoisuus: Alle 0,05 mg/l, vakio,  tavoite toteutui.

Asiakas

”On vakuuttunut, että vanhassa porakaivossa ruostuva suojaputken rakenne aiheutti veden pilaantumisen eikä muoviholkki estä haittoja.”
 

Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

 

 

11. Anonyymi porakaivon korjaustarina

Ennen korjausta

Vapaa-ajan asunnolle tilattiin porakaivo, joka toteutettiin hiiliteräksellä maaporattuna ja muovieristettynä. Vettä nostetaan uppopumpulla. Kaivovedessä esiintyy sattumanvaraisesti veden ruosteisuutta. Kun kaivoa käytetään vähemmän, ongelma pahenee ja päinvastoin. Omista epäilee muovieristeen kykyä estää ruostuvan rakenteen ruostehaittoja vedelle. Tehottomuus näyttäisi johtuvan eristeputken ja kallion välisestä vuotavasta liitoksesta.
Omistaja luki porakaivojen korjaajan lehti- ilmoituksesta, että ruostuvia porakaivoja voidaan korjata ruostumattomaksi. Omaan tietoonsa perustuen ongelman syystä, hän päätti korjauttaa kaivonsa.

Veden mitattu rautapitoisuus: 0,5- 2,4 mg/l, epävakaa, aistittavat virheet

Korjaus 2013

Korjauksessa todettiin eristeputken putki- putkeen vaatimustenvastaiset teippiliitokset. Eristeputkiliitosta kallioon ei ollut liitetty, tiivistetty lainkaan, vaan maakenkäolakkeeseen nojaava ja vuotava. Irtonainen muovieriste- putki nousi vaivatta pihtiotteella ylös.

Kaivo korjattiin hitsausliitoksin ruostumattomalla teräsputkella. Putki liitettiin 3- kertaisella liitosvarmuudella kallioon. Hydraulinen puristusliitos, NBR-lumitiiviste ja bentoniitti tiivistemassa. Poistettiin ruostuva maaporaus- suojaputki.

WHO- standardin mukainen juomaveden rautapitoisuuden vähimmäislaatu: Alle 0,3 mg/l

Korjaajan kokemusperäinen tieto suomalaisen kalliopohjaveden luontaisesta rautapitoisuudesta on alle 0,05 mg/l

Korjauksen jälkeen

Veden laatu kuntoutui välittömästi eikä ruosteisuutta ole esiintynyt. Pumpataan tai ei pumpata, vesi on aina hyvää.

Veden rautapitoisuus: Alle 0,05 mg/l, vakio. Tavoite toteutui. 

Asiakas

”Korjaus onnistui täydellisesti. Porausurakoitsija ei ollut yhteistyöhaluinen ongelman korjaamiseksi. Kaivon omistaja toivoi porakaivon suunnitteluun ja rakennusurakointiin kehitystä.”

 

 

Porakaivon PORAX- laatutulkki  ( Vasarvuori )

 

Ominaisuus                                              Syy                                      Ratkaisu

Hiekka	Suojaputken liitosvuoto, eroosio	Suojaputkituksen korjaus
Rauta	Kaivomateriaalit, suojaputki, suojaputken alimittaisuus, rakenteen korroosio ja hapenkulutus, happikato	Suojaputkituksen korjaus, materiaalivalinta ja mitoitus. Rakenteen korroosiota,  hapenkulutusta ei sallita.
Mangaani	Kaivomateriaalit, suojaputki, luontainen pohjavesi	Suojaputkituksen korjaus, materiaalivalinta ja mitoitus
Arseeni	Materiaalinen korroosio, epäsuorasti mobilisoiva	Suojaputkituksen korjaus ei pelkistäväksi
Haju	Epäpuhdas pintavesi ja materiaalit	Rakenne, materiaalien korjaus, pintavesieristys
Väri	Materiaali, humus	Rakenne, materiaalien korjaus, pintavesieristys
Maku	Materiaali, humus,	Rakenne, materiaalinen korjaus, pintavesieristys
Sameus	Materiaali, humus	Rakenne, materiaalinen korjaus, pintavesieristys
Bakteerit	Pintaepäpuhtaudet, pieneliöt ja eristysvuoto	Suojaputkituksen korjaus, eristys
Suodatin tukkeutuu nopeasti	Materiaaliset päästöt, eroosiovuodot	Materiaalien korjaus, liitosvuotojen korjaus
Veden paine loppuu, plautuu	Kaivon tuotto ylittynyt	Tuottoa lisää- kulutusta vähennettävä
Vettä ei tule	Kaivo kuivunut, pumppu ei pumppaa, sähkövika, liitosvika, pumppu rikki	Vianetsintä kaavio, jäännite, liitokset, pumpun vaihto jne.
Veden paine epätasainen	Paineentasausjärjestelmä, säätövirhe, laitevika	Säädä, korjaa painekatkaisin
Pumppu käynnistyy- sammuu- hakkaa	Paisuntasäiliön ilmatila virheellinen, säätö tai laitevika	Lisää ilmatilaa, korjaa laitevika
Veden laatu vaihtelee	Pohjavesiolosuhde luonnoton, pilaantunut. Kaivorakenne epävakaa, reaktiivinen, päästävä	Määritä suojavyöhykkeet, aseta käyttörajoitukset. Korjaa kaivorakenteet vakaiksi, eristäviksi ja päästöttömiksi.
Vatsataudit	Epäpuhdas vesi, ilmentäjänä mikrobit, nitraatit ja humus sekä aistittavat virheet	Varmista pohjaveden saanti ja alkuperäisyys. Kaivorakenteet ja suojaus kuntoo.
Kausivaihtelut, veden käyttöön liittyvät, vuodenaikoihin liittyvät, sateet jne.	Vedenotto ei aina kohdistu yksinomaan pohjaveteen, jolloin syntyy laatupoikkeamia	Toimitaan niin, että pohjavesiolosuhde toteutuu, kaivorakenteet ja suojelu
Mikro pieneliöt, pieneliöt	Kaivotilan tiiviys, varmuus pettää	Tiivistä rakenne ja järjestä ilmanvaihto < 0,1 mm raolla
Tavoite:
Ominaisuus	Miksi	Säilytä
Pohjaveden laatu vakaa, turvallinen ja erinomainen +/- 5%	Maannoksen alaisesta luonnon pohjavedestä ei puutu mitään eikä siinä ole mitään ylimääräistä	Varmista kestävä kehitys ja pohjaveden hyötykäyttö eteenpäin. Kunnioita ympäristöä

 

Viite: Porakaivon Porax de- facto yritysstandardi (Vasarvuori)

Erinomaisesti pohjaveden laadun määritykseen soveltuu vesinäyte+ laboratorion määritys.

Epävakaan kaivoveden laatumääritykseen vesinäyte+ laboratorion tutkimus ei sovellu, koska yksi näyte ei edusta epävakaan, mielivaltaisesti satoja prosentteja vaihtelevan veden laatua ja on tästä syystä petollinen. Juomatilanteessa aina läsnä olevat aistit ovatkin toimiva varoitin veden laadun epävakaudesta ja poikkeamista verrattuna luonnon pohjaveteen.    

 

Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija