Ruostuva suojaputki- Eristys muoviputkella?

Ruostuva suojaputki - Eristys muoviputkella?

 

Havainnot porakaivon rakenteiden korjauksessa

Kiinteistökohtainen maaporatun kaivon hiiliteräs- suojaputki liukenee tuhoisassa korkeassa vesiraja- korroosiossa. Putki liukenee metalleja päästävästi ja vettä pilaavasti. Virheellinen porakaivon rakenne aiheuttaa veteen vaihtelevat laatuvirheet. Urakoitsijat ja ympäristöviranomainen ovat maailmanlaajuisesti  tunnistaneet ongelman ja ohjeistanut julkaisemissaan kaivo- ohjeissa rakenteesta (Raskasmetallit) ja pinta-aineksista (Hiekka, nitraatti, mikrobit jne.) syntyvät haittavaikutukset eristettäviksi. 

Viranomainen ei kuitenkaan ole ohjeistanut teknistä eristämistä, materiaalivaliontoja eikä työtapoja niin, että eristys toteutuisi vaaditulla varmuudella. Viranomainen on jättänyt toteutuksen testaamatta ja jättänyt teknisen toteutuksen urakointiyrityksen vastattavaksi ja ratkaistavaksi. Tästä on seurauksena eristämisen urakoitsijakohtaiset ”puoskaroinnit”. Eristämistä ei ole suunniteltu, soveltuvuustestattu, standardisoitu, tyyppihyväksytty, tarkastettu eikä valvottu. Tämän vuoksi urakoidut eristeet saattavat eristää, eristävät ajoittain tai eivät eristä lainkaan. Eristys on vahingollinen vedelle ja vaarallinen epäpuhtauksista pilaantuneen veden käyttäjille. Maanalainen pettävä eriste on todettu aiheuttavan myös pohjaveteen etenevää metalloitumista, pintaepäpuhtautta, happikatoa ja korjauskelvottomuutta.

Ympäristöviranomainen (SYKE) muovieristystä edellyttäessään, vaatiessaan sekä ohjeistaessaan ei ole tietoinen lommahtavasta muovieristyksestä, ahtaumista, vuodoista ja raskasmetallien ympäristöterveysriskeistä. Urakoitsijat ovat tietoisia eristysrakenteiden ongelmista ja joutuvat tuon tuostakin korvauksetta takuukorjaamaan rakentamiaan porakaivoja ja niiden eristeitä. On tapauksia, joissa porausurakoitsija eristeen korjauksella on onnistunut palauttamaan pohjavesilaadun.  

Porakaivon korjausyrityksenä korjaamme kaikkia putkituksiin liittyviä vaativia materiaali- ja eristevirheitä. Virhe katsotaan olevan silloin, kun vaatimus ei toteudu. Vaativaan korjaukseen liittyy aina myös riskejä. Laskutamme korjauksen tilaajalta tai tilaajan vakuutusyhtiöltä.

 

Porakaivojen korjauspilotissa 1993-2017 on tullut esille kymmenkunta eristämiseen käytettyä rakennemuotoa.

Muutama vahingollinen rakennemuoto:

1. Eriste puuttuu kokonaan. Mm. syvän maaporauksen rajoitus- Pohjavesi pilaantunut.

2. Ulkopuolisesta painerasituksesta viruvat, lommahtaneet, vaurioituneet muovieristeet vuotavat eristettävät haitta-aineet. Kaivotila supistunut lommahtaneesta eristerakenteesta, estäen kaivon ylläpidon. Pohjavesi pilaantunut.

3. Näennäiset liitokset putki- putkeen ja putki- kallioon vuotavat- Pohjavesi pilaantunut

4. Kosteudesta turpoamalla tiivistyvät liitokset ajoittain kuivuvat, vaurioituvat vuotaviksi- Pohjavesi pilaantunut

 

Ongelmalliset eristeratkaisut

Muovieristys on korroosiota kestävä, mutta on osoittautunut teknisesti hankalaksi eristerakenteeksi

Muovieriste ei vastaa kohtuudella odotettua kaivorakenteen varmuutta eikä kestoikää.

Muovieristeiden liitokset ovat ongelmallisia ja petollisia

Muovieristemateriaali kemiallisesti ja mekaanisesti epävakaa

Eristeinä vakiomuoviputket, joita eivät ole suunniteltu käytettäväksi kaivoputkina

Viranomainen ei ohjeista muovieristyksen aine- eikä työtapaa

Porakaivon ainevalinnoilta ja työtavoilta puuttuvat rakentamisen standardit

Standardien puuttuessa Tukesilla ei ole mahdollisuutta valvoa rakenteen turvallisuutta

 

Porakaivon korjauspilotti

Pilotoiduissa porakaivojen korjauksissa eristys on toteutettu uudella tavalla. Korjauksiin sisältyy aina ympäristövaikutusarviointi (YVA).

Eristysputkena käytetty rengasjäykkyydeltään riittävää, ruostumatonta teräsputkea (HST 108x2 mm). Liitoksissa käytetty varmaa puikkohitsausta (HST) ja hydraulista HST- venytettyä 2- puristusliitosta NBR- kumitiivistein. Näin toimittuna on saatu hyviä kokemuksia pilaantuneen kaivoveden laadun palautumisesta alkuperäiseksi pohjavedeksi.

Suosittelemme HST- korjauksissa asiakkaalle ongelmallisesti vaikuttavan hiiliteräksen poistoa kaivosta silloin, kun se teknisesti suinkin on mahdollista.

 

Yhteenveto

Porakaivojen korjaaja pitää tärkeänä, että yhteistyöllä porakaivojen rakennetta, korroosionkestävyyttä kehitetään. Porakaivon rakenteen korroosioon tulee kiinnittää huomiota jo rakennusvaiheessa. Tosiasiat ongelmassa tulee tunnustaa. On pyrittävä materiaalisissa valinnoissa ja ratkaisuissa ennaltaehkäisevään, varmistettuun ja kokonaisedulliseen korroosiohaittojen torjuntaan. Rakenteella pilatun veden suodatus ei ole tarkoituksenmukainen kokonaisratkaisu.

Porakaivon tuotantoprosessissa ja rakentamisen vaatimustenmukaisuudessa on päävastuu rakenteen urakoinnissa ja urakoinnin omavalvonnassa. Valvottava vaatimukset täyttävä materiaalinen korroosionkestävyys. Valvottava korroosiohaittojen eristys eristäväksi siten, että pohjavesi saadaan varmuudella kestävästi käyttöön laadultaan alkuperäisenä.

Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

 

 

 

Porakaivot vesihuoltoa varmistamaan

Porakaivot vesihuoltoa varmistamaan

 Huoltovarmuuslaki

Huoltovarmuudesta ja tavoitteista on annettu tarkempia määritelmiä ja ohjeita mm. huoltovarmuuslaissa.  Laki huoltovarmuuden turvaamisesta 1390/1992. Laissa otetaan kantaa siihen, miten huolto toimii erityistilanteissa, kuten sotatila, luonnon katastrofit ja ympäristökatastrofit jne. Vesi kuuluu yhtenä tekijänä huoltovarmuuteen. www.huoltovarmuus.fi

 

Pohjaveden hankinta Suomessa

Suomen vesihuoltoon sisältyy suurehkot riskit, koska vedenhankinta kohdistuu pintavesiin ja korkean pohjaveden esiintymiin. Kunnallinen vedenhankinta painottuu läpäiseviin soraharjuihin, jotka ovat saastumisherkkiä mm. ilmakuljetteisia päästöjä vastaan kuten radioaktiiviset laskeumat.

Pääkaupunkiseudun yhden miljoonan väestön vesihuolto rakentuu lähes yksinomaan Päijänteen pintaveteen, joka johdetaan tunnelilla pääkaupunkiseudulle. Päijänteen vesialtaan saastuessa esim. ilmakuljetteisesta laskeumasta, olisi suuri katastrofi maamme vesihuollolle. Pintavesistöltä puuttuu kokonaan suojaominaisuus ilmasta suuntautuvaa laskeumaa vastaan.

 

Uutta tietoa kalliopohjaveden laadusta ja määrästä

Porakaivoilla on toteutettu materiaalin vaihdon korjauspilotti 1993-2017, joka on osoittanut kalliopohjaveden laadun luultua paremmaksi. Vanhan tiedon mukaan kalliopohjaveden on uskottu sisältävän maakerroskaivojen tapaan luontaisesta rautapitoisuudesta johtuvan ongelman. Uusi tutkittu tieto osoittaa väitteen vääräksi ja maannoksen alaisissa porakaivoissa rautaongelma johtuukin yksinomaan rautaa päästävästä rakenteesta. Materiaalin vaihdolla ongelman poistuminen on osoittanut, ettei luontaisessa maannoksen alaisessa kalliopohjavedessä ole raudasta johtuvaa ongelmaa lainkaan.

 

Turvallinen kalliopohjavesi

Kalliopohjavesi on oikein rakennettuna yksi mahdollisuus varmistaa huoltovarmuus pohjaveden hankinnassa juomavesitarpeisiin. Saastuneen Päijänteen veden pääsy estetään tunneliin.  Kalliopohjavesi porataan optimaalisesti johdettavaksi tunneliin. Veden löytäminen on haasteellista kiteisen ja ehjän kallioperän vuoksi. Kuitenkin kallioperämme sisältää alueellisesti erittäin runsaita vesimääriä valtavissa ruhjeissa ja rapautumiskerrostumissa, joilla on suuri merkitys toteuttaessamme riittävän ja turvallisen veden huoltovarmuutta. Päijänne- tunnelista kymmenen kilometrin vyöhykkeellä ruhjekartoitus ja testipumppaukset paljastavat soveltuvat poraus- ja pumppauspisteet, joista vesi pumpataan umpioidusti umpioituun tunneliin edelleen kuljetettavaksi pääkaupunkiseudun jakeluverkkoon ja juomavedeksi.

Kalliopohjaveden säilyminen ilmaperäiseltä laskeumalta perustuu kallion pintaa suojaavaan savi/ maa- ja kalliopeitteeseen ja tiivistettyyn tunnelirakenteeseen. Hyvän veden saanti edellyttää suojavyöhykkeiden määrittelyn ja kalliorakentamisen ja kallioporauksien rajoitukset ja porauksien sulkemisen ja ennallistamisen.

 

Vesivastuu ja riskien haltuunotto (MMM)

Massiivinen vesi- energia- kallioporaus- ja rakentaminen sekä sen riskit otettava haltuun, jotta luontaisen kalliopohjaveden ympäristömyötäinen ja kestävä kehitys turvataan tulevaisuudessa.

 

Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

www.porakaivokorjaus.fi

 

Liite: tutkimukset