Ruostumalla reikiintyvä porakaivon suojaputket

 

Korroosioherkkä suojaputki – Metalleille herkkä vesi

Yksityisiin porakaivoihin on ohjeistettu vaatimustenvastainen hiiliteräsmateriaali. Pohjavesikaivojen vesiraja- korroosiorasitus on erittäin voimakas. Hiiliteräksellä ei ole lainkaan korroosionkestävyyttä. Tästä on seurauksena metallin massa- siirtymät rakenteesta veteen. Metalleille herkkä vesi pilaantuu. Korroosio johtaa happikatoon. Rakenne menettää poikkipintaa ja painoaan. Kuoppakorroosiossa muodostuu erittäin nopeaa korroosion etenemistä.

Korroosion etenemä ulkovaipalta

Ulkovaipalla ns. maapuolella muodostuu usein olosuhde, jossa kuoppakorroosio muodostuu vesirajalla erittäin tuhoiseksi. Korjauksissa rakenteiden avauksessa on tehty havainto, että 4 millimetrin seinämä on ruostunut puhki yhdeksässä vuodessa. Tämä vastaa 0,44 millimetrin vuosietenemää. Tässä tapauksessa porakaivon kestoikä oli vain 9 vuotta. 

Suorat metallipäästöt

Ruostumisen seurauksena rakenteen ja pinnallisen kerrostuman terveyshaitalliset epäpuhtaudet ja metallit siirtyvät vesitilaan ja vesivirtaan. Tästä on seurauksena kaivoveden, pohjaveden ja käyttöveden pilaantuminen enemmän tai vähemmän.

Maametallien ja hiekan mobilisaatio

Epäsuorina haittoina esiintyy korroosion hapenkulutuksen seurauksena happikatoa. Pohjavesikerrostuma pelkistyy ja maaperään kiinnittyneitä maametalleja rikastuu ja kulkeutuu sattumanvaraisesti kulutusveteen. 

Ruostuvan seinämän puhjettua, vesi kuljettaa maa-ainesta kaivoon. Maa-aines aiheuttaa moninaista likaantumista ja käyttö-häiriöitä vesihuollossa.  

Reikiintymisaika ja korroosiovara

Korroosio- olosuhteessa yleensä rakenteille lasketaan korroosiovaraa, jotta rakenne säilyttäisi käyttökelpoisuutensa vaadittavan ajan. Hiiliteräksellä laskennalliset korroosiovarat ovat yleensä suuria tai vaihtoehtoisesti panostetaan korroosion estävään pinnoittamiseen. Pohjavesikaivojen putkistoissa tiedostettua korroosiota eristetään. Eristämiseen liittyy suuret riskit ja ovat tästä syystä petollisia. Pinnoittaminen on hankalaa eikä sovellu ongelman ratkaisuun.

Materiaalivalinnalla voidaan vaikuttaa rakenteen korroosion kestävyyteen. Tämän vuoksi suunnitelmallisissa pohjavesikaivoissa käytetään korroosiota kestäviä materiaaleja kuten muoveja ja ruostumattomia teräksiä. Korroosiota kestävät kevytrakenteet eivät tarvitse korroosiovaraa ja ovat siitä syystä materiaalitehokkaita ja turvallisia. Materiaalit on mahdollista varmistaa testein.

 

 

 

Suomalaisten porakaivojen tila

Porakaivot alkoivat yleistymään 1950 jälkeen. Kaivokanta on kasvanut voimakkaasti lähinnä lämpöporauksien ja loma-asuntojen vesiporauksien myötä.

Vanhemmat porakaivot ovat siinä iässä, että reikiintymistä sekä eristeiden pettämistä tapahtuu enenevästi ja kaivojen käyttöturvallisuus huononee päivä päivältä. Kaivojen putkitusta, veden laatua ja äkillisiä muutoksi veden laadussa on syytä tarkkailla. Ruostuvien kaivojen korjaaminen ruostumattomaksi on järkevää. Rakenteiden edelleen ruostuessa, pilaantuminen etenee, elpyminen huononee. Lommahtaneet muovieristeet ja ruostuneen putken reikiintyminen sekä katkeaminen voi estää materiaalin vaihdon.

Osoituksena porakaivojen huonosta tilasta ovat 36 000 hylättyä ja pohjavettä rasittavaa suomalaista porakaivoa, jotka vastaavat noin 15% kaivojen kokonaismäärästä.

 

Asko Vasarvuori

Porakaivokorjauksen asiantuntija