8. Anonyymi porakaivon korjaustarina

 

Ennen korjausta

Omakotitalon vanhaan kuivuneeseen rengaskaivoon on 6 metrisellä rautaputkella maaporattu porakaivo. Kaivon vedessä on laatuongelmia, mm. värjää ja on ruosteista. Patruunasuodatin tukkeutuu ja on puhdistettava viikoittain.

Korjattavassa kohteessa veden rautapitoisuus:,Epävakaa, aistittavat virheet            1-2 mg/l.

Laatuvaatimus veden rautapitoisuudelle:                                                                        alle 0,3 mg/l

Korjaajan tieto suomalaisen kalliopohjaveden rautapitoisuudesta, virheetön          alle 0,05 mg/l

Korjaus 2008

Kaivoon vaihdettiin onnistuneesti ruostumaton teräs suojaputki. Poistetiin ruosteinen suojaputki. Seinämävahvuudeltaan 4 mm suojaputki oli syöpynyt puhki alle kymmenen vuoden aikana. Putkiseinämässä oli vesirajan kohdalla kaksi, halkaisijaltaan noin 3-4 mm reikää. Syöpymiskraatterin muodon perusteella kuoppakorroosio on edennyt maapuolen suunnalta. Putkiseinämän sisäpuolinen korroosio oli tyypiltään tasaista yleiskorroosiota.

Korjauksen jälkeen

 Veden rautapitoisuus on alentunut vuosi vuodelta ja on nykyisin hyvää.
Omistaja on tyytyväinen korjaustulokseen ja veden laatuun. Patruunasuodatin on edelleen, mutta suodattimen puhdistusväli pitkä.
Veden rautapitoisuus:  0,1-0,5 mg/l, tavoite ei toteutunut.

Syy: Rakenneperäinen syväksi edennyt happikatovaurio, täydellinen korjaantumien tasoon 0,05 mg/l, jää nähtäväksi.

Asiakas

”Yllättävän nopeasti suojaputki reikiintynyt. Veden käyttöarvo parani selvästi. Ei enää värjääntymiä. Suodattimen huoltoväli vuosittain.”

Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

 

 

Bakteeria porakaivon vedessä?

Bakteeria porakaivon vedessä?

Mikrobinen veden laatu

Mikrobiologista tutkimusta käytetään veden laadun ja turvallisuuden määrittelyyn. Mitä mikrobeja tutkimuksessa havaitaan, voidaan sen perusteella tehdä johtopäätöksiä vaarallisuudesta ja siitä mistä mikrobit ovat peräisin. Kun kalliopohjavedessä on jälkiä mikrobisaastutuksesta, se on viite luonnottomuudesta ja epävakaudesta. Tämä siksi, koska luontainen kalliopohjavesi on vapaa saastuneisuutta indikoivista bakteereista ja heterotrofisista pesäkkeistä.

Enterokokit voivat olla suolistoperäisiä tai muista epäpuhtaista lähteistä. Escherichia coli, E.coli pidetään varmuudella vain suolistoperäisenä. Koliformiset bakteerit ovat peräisin elokehästä, maannoksesta ja pintavesistä.

Kun mikrobiologisen laadun havaitsemisraja ylittyy, laatu on enemmän tai vähemmän luonnoton ja epävakaa. Tästä syystä yhden vesinäytteen tutkimuksella ei pysty varmuudella osoittamaan veden min- max laatua eikä siten turvallisuuttakaan. Laatuepävakaus johtuu siitä, että varsinainen kalliopohjavesi on mikrobiologisesti vapaa saastuneisuuden ilmaisijabakteereista. Epävakaat olosuhteet mm. kaivon rakenteista, materiaaleista, vuodoista ja mitoituksesta johtuen aiheuttaa epävakauden ja silloin myös mikrobiologinen laatu vaihtelee samassakin kaivossa erinomaisen ja vaarallisen välillä. Escherichia coli, E.coli bakteerin ilmeneminen näyteveden tutkimuksessa jopa yhtenä pmy/100ml, on luotettava osoitus suolistoperäisestä saastutuksesta ja kieltää vedenkäytön. Syy saastutukseen selvitettävä, joka on maanalaisena usein hankalaa. Desinfiointi on tekohengitystä, joka ei kiinteistökohtaisessa vesihuollossa tarkoituksenmukaista.    

Porakaivovedessä suolistoperäisiä mikrobeja

Tuntuu uskomattomalta, että porakaivovedessä esiintyy yleisesti mikrobeja, epäpuhtausjälkiä, vaikka vesi porataan kymmenien, jopa satojen metrien syvyydestä. Erikoisuutta lisää se, että mikrobit todetaan usein myös suolistoperäisiksi. Varsinaisesti kalliopohjavedessä ei luonnostaan ole mikrobisaastutusta saati sitten suolistoperäisiä bakteereita, mutta kaivo-olosuhteet sallivat ja ympäristörasitukset pääsevät tavalla tai toisella vesivirran mukana tunkeutumaan kaivotilaan ja pumpattavaan veteen.

Millainen terveysriski

Pienet pintavesien mikrobimäärät eivät ole kovin suuri terveysriski, mutta on osoitus kaivorakenteen puutteista tavalla tai toisella. Osoitus siitä, että puhdasta pohjavettä häiritsee epäpuhtaudet. Rakenteiden puutteina esiintyy mm. alimittaista muovi- suojaputkitusta, liitosvuotoja, lommahdusta ja seinämän puhki ruostumista.

Suolistoperäisten mikrobien pienikin esiintyminen ilmentää saastutusta, jonka terveydellinen taudinaiheuttaja riski on suurempi. Tästä syystä näitä ei hyväksytä talousvedessä lainkaan. Siis toteamisraja riittää estämään veden käytön talousvetenä. Tämä tietysti edellyttää, että näyte on otettu ja tutkittu laboratoriossa steriilisti ja hyvällä määritystarkkuudella.

Mistä saastuminen voi johtua?

Suolistoperäiset epäpuhtaudet ovat siis tasalämpöisten eläinten tai ihmisten suolistosta peräisin, ulosteista. Miten ihmeessä näitä bakteereita voi esiintyä syvässä kalliopohjavedessä? Muutamia esimerkkejä: Kiinteistökohtaisessa vesihuollossa puhdasvesi ja talousvesi hankitaan vuorovaikutustilanteessa samalta pienkiinteistöltä. Jätevesi varastoidaan tai imeytetään kiinteistöllä ja tällöin on mahdollista, että jätevesi imeytyy maahan ja kalliopohjaveteen. Tai sitten niin, että jätejärjestelmä tulvii ja jätevuoto pääsee suoraan ylärakenteista, vuodoista kaivoon. Kaivoympäristössä maaperän karjanlannoitus voi myös aiheuttaa ko. saastutuksen. Myös siten että kaivotilaan pääsee pieneläin, kokonaisena, joka aiheuttaa saastutuksen. Tulos voi olla myös harhauttava siitä syystä, että saastuminen tapahtuukin näytteenotossa tai määritys on laboratoriossa epäonnistunut. Tässä tapauksessa pohjavesi on mahdollista olla puhdas.

Muut mm. koliformiset bakteerit voivat johtua kaivotilaan pintavesivuodoista suojaputkituksien pettäessä ja tulvien seurauksena. Myös vuodenajat voivat vaikuttaa mikrobien esiintymiseen, koska muutoksia syntyy mm. vesitasoissa, roudan, sulamisvesien ja sademäärien sekä hulevesien seurauksena.

Miten saastuminen ehkäistään ennakolta

Erityistä huomiota tulee kiinnittää jätevesihuoltoon ja sen monikertaiseen eristykseen ja tulvanhallintaan. Jätesäiliöt tulee eristää tavalla tai toisella kallioperästä. Rakenteiden kestävyys on oltava riittävä esiintyvään maapaineeseen ja nosteeseen. Liitosvuotoja ei sallita. Rakenteilla tulee olla riittävä kestoikä. Rakenteissa, putkiliitoksissa tulee huomioida routa- ja kaksisuuntainen painerasitus. Rakenteiden rasitukset ovat suuremmat kun pohjaveden taso on lähellä maan pintaa.

Jos jäterasitus on päässyt tunkeutumaan kallioperään, sen korjaaminen ei ole mahdollista.

Kiinteistökohtaisessa jäte- ja vesihuollossa sekä yleensä toimissa on syytä käyttää harkintaa. Tehdä järkevä suojavyöhykesuunnitelma miten, mitä ja missä voi toimia, jotta pohjavesi säilyy kestävästi käyttökelpoisena. Riittävät kiinteistön käyttörajoituksen pohjaveden suojelemiseksi on viisainta tehdä etukäteen, kun pohjavesi on vielä puhdas.
 

Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

 

 

 

Saatko luonnon pohjavettä porakaivostasi?

Saatko luonnon pohjavettä porakaivostasi?

 

Luontainen kalliopohjavesi

Luontaisesta pohjavedestä ei puutu mitään, eikä siinä ole mitään ylimääräistä. Luonnon pohjavesi on kysyttyä, haluttua ja turvallista.
Luonnon pohjaveden jäljittely keinotekoisesti tai puhdistaminen ei koskaan ole pohjaveden veroinen.
Kalliopohjaveden läpikäymä luontainen valmistumisprosessi on vertaansa vailla. Prosessi sade- ja vajovedestä kalliopohjavedeksi kestää yleensä hyvin pitkään, vuosia jopa vuosituhansia ja varastoituu pohjavesikerrostumaan. Valmistuessaan vedessä tapahtuu monimutkainen ioninvaihto, jossa maaperän maa- ja maa-alkalisuolat hakeutuvat vettä rakastavina pohjaveteen ja vedestä poistuvat vettä vieroksuvat haitalliset ja vaaralliset metallit kiinnittyen ja rikastuvat adheesiovoimalla maannokseen. Prosessia voidaan kutsua myös suuren kapasiteetin luontaiseksi suodattumiseksi.
Yhteinen nimittäjä pohjavesille on korkeatasoinen hygienia ja laatuvakio. Pohjaveden kemiallinen koostumus vaihtelee isomman geologisen ja paikallisen geologian mukaisesti lähinnä liuenneiden suolojen määrän ja suhteiden mukaisesti.

Luontainen kalliopohjavesi on pitkän ajan kuluessa ionisesti tasapainottunut. Tasapainoisuus ja vakioisuus voidaan tarkastaa vesitutkimuksella suolalajien määrityksen jälkeen, laskemalla ekvivalenttisuhteet.   

Rakenne aiheuttaa veteen luonnottomuuden

Valitettavasti nyt on käynyt pora- ja putkikaivoissa niin, että hyvät luonnon hapettavan pohjaveden ominaisuudet menetetään virheellisten kaivorakenteiden ja kaivoprosessien seurauksena. Tavanomaisia rakennevirheitä ovat epäonnistuneet päästävät ainevalinnat, rakenteellinen hapenkulutus ja riittämätön suojavaikutus. Vesi on moninaisessa vuorovaikutuksessa epävakaaseen rakenteeseen. Tästä seuraa reaktioita, massasiirtymiä, saastumista jne. Rakennusvirheistä johtuen luonnon pohjavesi menettää luontaisuuden ja sille tyypillisen vakioisuuden. Edellä esitetyt veden pilaantumisen faktat on osoitettu hyvällä toistettavuudella porakaivojen korjauksella. Veden saastunut ja vaarallinen tila porakaivon materiaalisella korjauksella dokumentoidusti erinomaiseksi.    
Hyvien pohjavesiominaisuuksien menetys johtuu myös siitä, että veden erityisen herkkä olemus on sellainen, ettei vesi anna anteeksi mitään. Pienemmätkin haittavaikutukset ovat aistittavissa ja mitattavissa laatua huonontavina vedenkäytön estävinä tekijöinä. Määrityksissä jopa miljardisosapitoisuudet (ppb) tekevät vedestä käyttöarvottoman tai vaarallisen.
Luonnon pohjaveden happimarginaalit ovat vähäiset vain miljoonasosia (ppm). Tästä johtuu, ettei pohjavesi salli lainkaan rakenteellista hapenkulutusta. Luontainen pohjavesi on poikkeuksetta hapettava. Happikylläisyyden alenema luontaisista tekijöistä johtuen on logaritminen, eikä alene koskaan absoluuttiseen nollaan. Johtavasta pysty- rakenteesta johtuvan hapenkulutuksen luonnottomuudesta johtuu, että logaritmisuus menetetään. Syntyy alijäämäinen happipotentiaali. Jos hapenkulutusta tapahtuu vähäisessäkin määrin, se aiheuttaa nimenomaan hidasvirtauksessa happikadon, happialijäämän ja pohjavesikerrostuman pelkistymisen. Tällöin vedestä mitataan negatiivisia redox- jännitteitä jopa  -200 mV. (Kynämittari) Tällöin pohjaveden luontaisuus ja laatuvakio on menetetty dramaattisesti. Happi on veden laadun avainparametri. Tällainen vaarallinen, myrkyttävä veden hidas- seisovan veden virtaustilanne muodostuu tyypillisesti yksityisissä hiiliteräsrakenteisissa porakaivoissa. Porakaivon / pohjavesikerrostuman happikatovaurio on luonteeltaan syväksi tunkeutuva ja korjaantumaton.  

Miten porakaivosta saadaan luonnon pohjavettä?

Porakaivo rakennetaan inertiksi ja varmistetaan suojaustoimin veden alkuperäinen pohjavesikerros.

Ts. suljetaan häiriötekijät pois:

-rakenteen vertikaalisella suojamitoituksella pinnalliset epäpuhtaudet  (min. 6m)
-rakenteen ainevalinnoilla materiaaliset vaikutukset (EN 1.4432)
- suojatulla horisontaalisella pohjavesivyöhykkeellä pilaava ja muuttava toiminta (500m)

 On absurdia uskotella luontaista pohjavettä hengenvaaralliseksi arseenin myrkyttämäksi ilman, että edellä esitetyt kaikki kolme tekijät on suljettu pois! 

 

Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

 

 

Luonnon pohjavettä porakaivolla?

Luonnon pohjavettä porakaivolla?

 Luontainen kalliopohjavesi

Luontaisesta pohjavedestä ei puutu mitään, eikä siinä ole mitään ylimääräistä. Luonnon pohjavesi on kysyttyä, haluttua ja turvallista myös ilman mittausta.

Luonnon veden jäljittely keinotekoisesti tai pilaantuneen veden puhdistaminen ei koskaan ole pohjaveden tasoinen.

Kalliopohjaveden läpikäymä luontainen valmistumisprosessi on vertaansa vailla. Prosessi sade- ja vajovedestä kalliopohjavedeksi kestää yleensä hyvin pitkään, vuosia jopa vuosituhansia ja varastoituu pohjavesikerrostumaan. Valmistuessaan vedessä tapahtuu monimutkainen ioninvaihto, jossa maaperän maa- ja maa-alkalisuolat hakeutuvat vettä rakastavina pohjaveteen ja vedestä poistuvat vettä vieroksuvat haitalliset ja vaaralliset metallit kiinnittyen adheesiovoimalla maannokseen. Prosessia kutsutaan myös suuren kapasiteetin luontaiseksi suodattumiseksi ja dekantoitumiseksi.

Yhteinen nimittäjä pohjavesille on korkeatasoinen hygienia ja laatuvakio. Pohjaveden kemiallinen koostumus vaihtelee isomman geologisen ja paikallisen geologian mukaisesti lähinnä liuenneiden suolojen määrän ja suhteiden mukaisesti.

Luontainen kalliopohjavesi on pitkän ajan kuluessa ionisesti tasapainottunut. Tasapainoisuus ja vakioisuus voidaan tarkastaa suolamääritysten jälkeen laskematta kulloisenkin pohjaveden ekvivalenttisuhteet eli tasapainoisuus.   

Rakenne aiheuttaa luonnottomuuden

Valitettavasti nyt on käynyt pora- ja putkikaivoissa niin, että hyvät luonnon hapettavan pohjaveden ominaisuudet menetetään virheellisten kaivorakenteiden ja kaivoprosessien seurauksena. Tavanomaisia rakennevirheitä ovat epäonnistuneet ainevalinnat, rakenteellinen hapenkulutus ja riittämätön suojavaikutus. Vesi on moninaisessa vuorovaikutuksessa epävakaaseen rakenteeseen. Tästä seuraa reaktioita, massasiirtymiä, saastumista jne. Rakennusvirheistä johtuen ja luonnon pohjavesi menettää luontaisuuden ja sille tyypillisen vakioisuuden.  

Hyvien pohjavesiominaisuuksien menetys johtuu myös siitä, että veden erityisen herkkä olemus on sellainen, ettei vesi anna anteeksi mitään. Pienemmätkin haittavaikutukset ovat aistittavissa ja mitattavissa laatua huonontavina tekijöinä. Määrityksissä jopa miljardisosapitoisuudet (ppb) tekevät vedestä käyttöarvottoman tai vaarallisen.

Luonnon pohjaveden happimarginaalit ovat vähäiset vain miljoonasosia (ppm). Tästä johtuu ettei pohjavesi salli lainkaan rakenteellista hapenkulutusta. Luontainen pohjavesi on poikkeuksetta hapettava. Happikylläisyyden alenema luontaisista tekijöistä johtuen on logaritminen. Rakenteesta johtuvan hapenkulutuksen luonnottomuudesta johtuu, että logaritmisuus menetetään. Jos hapenkulutusta tapahtuu vähäisessäkin määrin, se aiheuttaa nimenomaan hidasvirtauksessa happikadon ja pohjavesikerrostuman pelkistymisen. Tällöin vedestä mitataan negatiivinen redox- jopa  -200 mV. Tällöin pohjaveden luontaisuus ja laatuvakio on menetetty dramaattisesti. Happi on laadun avainparametri. Tällainen vaarallinen, myrkyttävä veden hidas- seisovan veden virtaustilanne muodostuu tyypillisesti yksityisissä hiiliteräsrakenteisissa porakaivoissa. Happikatovaurio on syvä ja luonteeltaan korjaantumaton.  

 Miten saadaan luonnon vettä porakaivosta

Porakaivo rakennetaan inertiksi ja varmistetaan veden alkuperäksi suojaustoimin pohjavesikerros.

 Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

 

 

 

7. Anonyymi porakaivon korjaustarina

7. Anonyymi porakaivon korjaustarina

 Ennen korjausta

Kiinteistölle on ruostuvalla seitsemän merisellä maaputkella porattu kaivo, jonka vedessä on ollut rautapitoisuudesta johtuva ongelma. Järjestelmässä on suodatin. Ruostuvaa suojaputken rakennetta ei ole muovieristetty. Kaivossa on ajoittain paineellisuudesta johtuvaa ylivirtausta, joka alentaa liukenevasta maaputkesta johtuvaa veden rautapitoisuutta ratkaisevasti. Ylivirtaus johdetaan poistoputkella viereisen pellon ojaan.
Kiinteistöllä on ollut kaksi omistajan vaihdosta. Kiinteistö on yksityisessä asuntokäytössä. Kaksikymmentä vuotta vanhan kaivon maaporausputki päätettiin vaihtaa ruostumattomaan teräs suojaputkeen.

Ennen korjausta suojaputki jatkettiin siten, että ylivirtaus estyi ja saatiin todellinen veden rautapitoisuus myös virtaamattomana.

Veden rautapitoisuus: 1- 35 mg/l, epävakaa, aistittavat virheet.

Korjaus 2004
 Materiaalinen korjaus onnistui suunnitelmien mukaisesti.
Standardin mukainen veden laatutavoite alle 0,3 mg/l

Korjaajan kokemusperäinen tieto kalliopohjaveden luontaisesta rautapitoisuudesta on alle 0,05 mg/l

 

Korjauksen jälkeen

Kaivovedessä oli kaksi vuotta rautaista jäämäpitoisuutta 1-2 mg/l. Jäämistä puhdistuttuaan kaivovedessä ei ole rautapitoisuudesta johtuvaa ongelmaa. Raudattomuus on todettu viranomaisen valvontatutkimuksessa. Vesi on kaikissa olosuhteissa rautavapaata kalliopohjavettä kaivon käyttöasteesta riippumatta.

Veden rautapitoisuus: Alle 0,05 mg/l, tavoite toteutui.

Asiakas

 ”Omistaja on tyytyväinen veden määrään ja laatuun. Veden ohijuoksutusta eikä suodatusta tarvita”   

 

Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

 

Konsultin tiedote: Porakaivoissa rakenteellinen terveysvaara

Konsultin tiedote:

Porakaivossa rakenteellinen terveysvaara

 

Vaatimus

Vaadin päästävien hiiliteräsputkien, myös eristettynä välitöntä asennuskieltoa yksityisiin pohjavesikaivoihin. Yksityiskaivoihin siksi, koska vettä otetaan seisovasta vedestä marginaalisella n. 2 % käyttöasteella, jolloin päästö rikastuu kaivoveteen räjähdysmäisesti ja vesi pilaantuu. Mm. kunnallisissa suurvirtauskaivoissa rakenneperäinen päästö laimenee suureen vesitilavuuteen ja haittavaikutus poistuu. Kaivoille ei ole annettu ohjetta veden vähimmäisvirtaamasta, millä vaara riittävällä varmuudella voitaisiin välttää.  
Hiiliteräksen kielto ja markkinoilta poisveto muovieristettynä ja eristämättömänä tulee saada aikaan heti. Rakentamista saadaan jatkaa vasta, kun tuotannossa testein osoitetaan vaatimukset täyttävä pohjavesikaivoksi suunniteltu rakenne ja käyttöturvallisuus.

 Lainsäädäntöä

Kielto perustuu voimassaolevaan ympäristö- ja terveyslainsäädäntöön sekä markkinalainsäädäntöön. Lain toteuttaminen siirtyy asianomaiselle viranomaiselle ja laillisuuden valvojalle.

Hiiliteräksen haitat esiintyvät mm. terveyshaitallisina suorina ja/ tai epäsuorina raskasmetallipäästöinä, rikasteina jotka talousveden välityksellä siirtyvät ravintoketjuun. Päästöjä leimaa sattumanvaraisuus ja veden pilaantumisessa mielivaltainen laatuhajonta. Tästä seuraa laatu- ja turvallisuusvalvonnan mahdottomuus. Pilaantumisen muodoissa esiintyvät kaikki mahdolliset haitan ja vaaran muodot. Metalleina esiintyy useita mm. rauta, mangaani ja arseeni riippuen materiaalin kemiallisesta koostumuksesta, geologisesta ympäristöstä, eristeen padosta/ pettämisestä sekä suorista-ja/ tai epäsuorista päästömuodoista.

 Ongelma

Suunnittelemattomissa hiiliteräs pohjavesikaivoissa on maailmanlaajuinen ongelma ja terveysvaara. Ongelmat ovat todettavissa myös veden huonona laatuna tilastoissa, kaivojen hylkyprosenteissa ja väestön terveydentilassa. Pilaantunut vesi on myös aistittavasti haisevaa, maku- ja värivirheellistä.

Viranomainen on tietämättään hiiliteräksen haitoista, ohjeistanut sen käytettäväksi muovieristettynä pohjavesikaivoihin. Vaatimustenvastaisen hiiliteräksen käyttöä on perusteltu tuotannossa sen halpuudella. Ruostumattoman teräksen kolminkertainen yksikköhinta hiiliteräkseen nähden on muodostanut kilpailullisen esteen ruostumattoman teräksen käyttöönotolle.

Hiiliteräksen ja sen ohjeenvastaisesta korroosionsuojauksesta ei ole varoitettu kuluttajaa.

Ratkaisu

Vaatimukseni on, että matalat alimittaisesti suojatut betoni- maannoskaivot ja hiiliteräsrakenteiset/ muovieriste, syvät putkikaivot kielletään. Ongelmakaivot korvataan suojaavasti mitoitetuilla ruostumattomilla teräskaivoilla. Porax- kaivon rakentamista koskeva standardi perustuu pätevään suunnitteluun ja vaatimustenmukaiseen ruostumaton teräs ainevalintaan, EN 1.4432 ja testattuun tapaan, jossa käytetään apuna kustannustehokasta työputkea. 

Talousveden laatukriteereissä viitataan maailman terveysjärjestön standardiin.

Rakentamisessa viitataan Porax De facto pohjavesikaivojen yritysstandardiin.

Yhteenveto
-vastuu ympäristön kunnioittamisessa on meillä kaikilla.

 

Asko Vasarvuori

Porakaivokorjauksen asiantuntija

 

6. Anonyymi porakaivon korjaustarina

6. Anonyymi porakaivon korjaustarina

Ennen korjausta

Maatilalla on ollut vesihuolto-ongelmia. Rengaskaivon vesi ei ole riittänyt. Rengaskaivon pohjasta on ruostuvalla kuuden metrin teräs- suojaputkella maaporattu porakaivo. Kaivon vedessä on ollut veden rautapitoisuudesta johtuva ongelma. Vesi pumpataan uppopumpulla.

Omistaja on torjunut veden rauta- ja hajuongelmaa juoksuttamalla kaivovettä lapon avulla rinneojaan. Näin veden rautapitoisuus on pysynyt siedettävänä. Talvella lappoputki on jäätynyt ja veden laatu taas huonontunut. Tehtiin toistuvia veden virtauskokeita ja huomattiin veden rautapitoisuuden riippuvuus ja säännönmukaisuus veden virtauksesta.

Omistaja päätti korjauttaa ruostuvan kaivonsa ruostumattomaksi.

Veden rautapitoisuus: 0,5- 2,5 mg/l, epävakaa, aistittavat virheet

Korjaus 2003

Korjauksessa ruostuva putki ei irronnut riittämättömän nostovoiman vuoksi. Ongelmaputki kapseloitiin sementtimassalla onnistuneesti. Korjauksen jälkeen kaivon vedessä ei ole rautapitoisuudesta johtuvaa ongelmaa. Häiriöaltista lappovirtausta ei ole tarvittu.
Standardin mukainen veden rautapitoisuuden tavoite: Alle 0,3 mg/l

Korjaajan kokemusperäinen tieto kalliopohjaveden luontaisesta rautapitoisuudesta alle 0,05 mg/l

 Korjauksen jälkeen

Kaivon omistaja on tehdyillä tutkimuksilla ja vettä käyttäessään todennut ongelmien poistuneen.

Veden rautapitoisuus: Alle 0,05 mg/l, tavoite toteutui.

 

Asiakas

”Putken vaihto osoitti: Ruostuva suojaputki  aiheutti yksin veden laatuongelmat ja pohjavesi on OK”