Johdanto: Kaivo, jota emme näe
Pohjavesi on maailman hiljaisin luonnonvara. Se ei kohise,
se ei virtaa, se ei muistuta olemassaolostaan. Silti yli kaksi miljardia
ihmistä juo joka päivä vettä, joka on noussut maan uumenista — usein
porakaivon kautta.
Meille porakaivo on niin arkinen asia, että sen olemassaoloa
ei edes ajatella. Kaivo on “siellä jossain”, maan alla, ja niin kauan kuin kelvollista
vettä tulee hanasta, kaikki on hyvin. Mutta mitä jos kaivo ei olekaan vain
reikä maassa? Mitä jos se on ihmisen aikaansaama kemiallinen ympäristö,
joka voi muuttaa veden laatua — joskus dramaattisesti?
Tämä blogisarja (13 osaa) perustuu Asko Vasarvuoren vuosien
työhön. Sarjan tarkoitus on tehdä yksi asia selväksi: Porakaivo ei ole
passiivinen rakenne. Se on näkymätön kemiallinen reaktori ja mikrobipesäke.
Ja kun tämän ymmärtää, moni “selittämätön” vedenlaatuongelma muuttuu yhtäkkiä
täysin loogiseksi. Tervetuloa mukaan matkalle maan alle.
Blogi 1/13: Pohjavesi on näkymätön infrastruktuuri
Pohjavesi on kuin sähköverkko tai viemäriverkosto — mutta
näkymättömänä. Se on osa arkea, mutta kukaan ei näe sitä. Kukaan ei seuraa sen
toimintaa. Ja juuri siksi sen ongelmat tulevat yllätyksenä.
Porakaivo on rajapinta kahden maailman välillä. Porakaivo
on ihmisen tekemä yhteys maan pinnan ja geologisen todellisuuden välillä. Se on
teknisesti yksinkertainen:
- putki
- pumppu
- venttiili
Mutta vaikutuksiltaan valtava. Kun porakaivo toimii, se
toimii itsepuhdistuvana ikiaikaisesti. Kun se ei toimi, juuriongelma ei näy —
se maistuu ja aiheuttaa salakavalasti pahaa.
Porakaivojen globaali merkitys
Porakaivot ovat maailman tärkeimpiä vesihuollon rakenteita,
koska ne ovat:
- edullisia
- luotettavia
- riippumattomia
keskitetystä vesihuollosta
Aasiassa ne olivat 1970-luvulta lähtien kehityspolitiikan
kulmakivi. Suomessa ne ovat olleet haja-asutusalueiden itsestäänselvyys
60-luvulta alkaen. Mutta porakaivojen tarina ei ole pelkkä menestystarina. Se
on myös tarina siitä, miten pieni rakenteellinen yksityiskohta voi
muuttaa kokonaisen vesihuoltojärjestelmän riskiprofiilin.
Arseenikriisi muutti kaiken
1990-luvulla Bangladeshissa tapahtui jotain, mikä ravisteli
koko vesihuoltoa: Miljoonien käsiputkikaivojen vedestä löytyi arseenia: Hajutonta,
Mautonta, Väritöntä ja Tappavaa. Intialainen professori Saha osoitti syövän
syyksi rajat ylittävät arseenipitoisuudet.
Kansainvälinen tiedeyhteisö reagoi nopeasti ja loi
geologisen selitysmallin, joka on edelleen vallitseva, mysteeri. Mutta samalla
jotakin jäi huomaamatta — jotakin, mikä näkyy myös Suomessa Suomelle
tyypillisenä. Rakenteiden osuus metallipitoisuuksiin.
Kaivo ei ole vain reikä maassa
Perinteinen ajatus on tämä: “Kaivo ottaa vastaan sitä vettä,
jota ympäröivä maaperä tarjoaa.”
Mutta mitä jos tämä ei pidä paikkaansa? Mitä jos kaivo muuttaa
veden laatua? Tätä kysymystä ei ole juuri esitetty, koska kaivoa on pidetty
passiivisena. Mutta kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että
kaivokohtainen vaihteluväli on valtavaa — eikä geologia selitä tätä
laatuhajontaa. Hätäratkaisuna Bangladesilainen viranomainen kieltää
arseenikaivojen käytön punamaalauksilla.
Rakenteellinen näkökulma: puuttuva palanen
Tässä Asko Vasarvuoren blogissa esitetty hypoteesi on
yksinkertainen mutta mullistava: Kaivon rakenne voi olla ratkaiseva suora
ja/tai epäsuora tekijä arseenin, raudan ja mangaanin mobilisoitumisessa.
Kolme tekijää nousevat esiin:
- ruostuen
päästävä, happea kuluttava teräsputki
- hidas
veden virtaus, päästön rikastava
- kaivon
sisäinen redox- tila, happikato
Nämä yhdessä muodostavat mikroympäristön, joka voi poiketa
täysin ympäröivästä maaperästä ja luontaisesta pohjavesistöstä
Toisin sanoen: Kaivo voi toimia itsenäisenä kemiallisena
reaktorina.
Miksi tämä on tärkeää? Koska se muuttaa kaiken:
- miten
kaivoja rakennetaan
- miten
niitä mitataan
- miten
niitä valvotaan
- miten
vedenlaatuongelmia tulkitaan
- miten
vaarasta ilmoitetaan kuluttajalle
Ja ennen kaikkea: Se selittää ilmiöitä, jotka geologinen
malli on jättänyt huomioimatta ja selittämättä. Johtanut tutkimus-
tulkintavirheeseen.
Asko Vasarvuori, porakaivon- ja kalliopohjaveden
asiantuntija.
Porakaivonomistajat ry:n puheenjohtaja
pohjavesikonsultointi@gmail.com
