8. Anonyymi porakaivon korjaustarina

 

Ennen korjausta

Omakotitalon vanhaan kuivuneeseen rengaskaivoon on 6 metrisellä rautaputkella maaporattu porakaivo. Kaivon vedessä on laatuongelmia, mm. värjää ja on ruosteista. Patruunasuodatin tukkeutuu ja on puhdistettava viikoittain.

Korjattavassa kohteessa veden rautapitoisuus:,Epävakaa, aistittavat virheet            1-2 mg/l.

Laatuvaatimus veden rautapitoisuudelle:                                                                        alle 0,3 mg/l

Korjaajan tieto suomalaisen kalliopohjaveden rautapitoisuudesta, virheetön          alle 0,05 mg/l

Korjaus 2008

Kaivoon vaihdettiin onnistuneesti ruostumaton teräs suojaputki. Poistetiin ruosteinen suojaputki. Seinämävahvuudeltaan 4 mm suojaputki oli syöpynyt puhki alle kymmenen vuoden aikana. Putkiseinämässä oli vesirajan kohdalla kaksi, halkaisijaltaan noin 3-4 mm reikää. Syöpymiskraatterin muodon perusteella kuoppakorroosio on edennyt maapuolen suunnalta. Putkiseinämän sisäpuolinen korroosio oli tyypiltään tasaista yleiskorroosiota.

Korjauksen jälkeen

 Veden rautapitoisuus on alentunut vuosi vuodelta ja on nykyisin hyvää.
Omistaja on tyytyväinen korjaustulokseen ja veden laatuun. Patruunasuodatin on edelleen, mutta suodattimen puhdistusväli pitkä.
Veden rautapitoisuus:  0,1-0,5 mg/l, tavoite ei toteutunut.

Syy: Rakenneperäinen syväksi edennyt happikatovaurio, täydellinen korjaantumien tasoon 0,05 mg/l, jää nähtäväksi.

Asiakas

”Yllättävän nopeasti suojaputki reikiintynyt. Veden käyttöarvo parani selvästi. Ei enää värjääntymiä. Suodattimen huoltoväli vuosittain.”

Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

 

 

3. Anonyymi porakaivon korjaustarina

Ennen korjausta

Omakotitalon porakaivo. Talo on kytketty kunnalliseen vesijohtoon. Seitsemän metrisellä rautaisella teräsputkella maaporatun porakaivon vesi on ollut rautapitoista, eikä tutkimuksen mukaan sovellu talousvedeksi. Tämä ei haitannut, koska vettä käytettiin vain puutarhan kasteluun. Neljän vuoden kuluttua pumppu lakkasi toimimasta. Pumpun korjaus ei onnistunut koska pumppu on juuttunut poraukseen. Juuttumisen aiheutti irronnut pumppukaapeli tai sortuma. Puhelinyhteydet porakaivon rakennusurakoitsijaan eivät tuottaneet tulosta, vaan urakoitsija kieltäytyi yhteistyöstä ongelman ratkaisemiseksi.

Rautapitoisuus: 0,5- 2 mg/l, epävakaa
 

Korjaus

Vanhasta porakaivosta poistettiin ruostuva suojaputki ja se umpioitiin savella juuttuvine pumppuineen.

Porattiin rinnakkaiskaivo noin viiden metrin etäisyydelle vanhasta porakaivosta. Uusi porakaivo rakennettiin vakuutusyhtiön korvausrahoituksella ja porausmateriaalina käytettiin ruostumatonta terästä 168,3x 4mm. Suojaputkisyvyys 12 m, jotta sortumilta vältytään. Kaivoon saatiin riittävä vesituotto ja uppopumppu asennettiin suojaputkiosuudelle juuttumisen estämiseksi. Kahdentoistametrin syvyyteen asennettu uppopumppu on varustettu kuivakäyntisuojalla.
 

Korjauksen jälkeen

Kaivo pumppuineen on toiminut moitteettomasti jo viisitoista vuotta korjauksen jälkeen ja veden määrä ja laatu on erinomainen. Vedessä ei myöskään ole rauta- eikä ruosteongelmia. Veden laatu korjaantui ja käytetään nykyisin myös juomavetenä.

Toimenpiteillä vältettiin pahempi pohjaveden ympäristövahinko, joka aiheutuu katkeavasta, marginaalisesta vedenkäytöstä. Pohjavesikerrostumaan haudattu ruostumatonta terästä oleva pumppuromu ikiajoiksi.

Rautapitoisuus alle 0,05 mg/l, vakaa
 

Asiakas

”Porakaivon rakentaja lyö luurin korvalle sen sijaan, että avustaisi ongelmassa.”

 

Rinnakkaisen ruostumattoman teräskaivon poraus alkamassa.

Asko VasarvuoriPorakaivokorjauksen asiantuntija
050-3503101
www.porakaivokorjaus.fi 

 

 

 

 

 

Porakaivon rakennusvirhe aiheuttaa veteen ruosteisuutta

Hiiliteräs globaali suojaputkimateriaali

Porakaivoa rakennettaessa veden ja energianottoon, joudutaan maapeite lävistämään ns. maaporausputkituksen avulla. Porausvaiheessa käytetään maailmanlaajuisesti suojaputkena vahvaseinäistä ja halpaa hiiliterästä, kansanomaisesti rautaputkea.

Kansalliset suojaputkien rakennuskäytännöt

Kyseinen suojaputkitusmateriaali on kansallisesti huomioitu monin eri tavoin. Eräissä valtioissa kiinnitetään suurta huomiota suojaputkimateriaalin aiheuttamiin vettä pilaaviin tekijöihin. Eräissä maissa ei tehdä juurikaan mitään huomioita materiaalin aiheuttamien ongelmien estämiseksi, vaan hiiliterästä käytetään sellaisenaan. Suomessa ollaan vasta heräämässä ko. riskistä. Maanalainen suojaputki rakennuskohde tekee korroosion suojauksesta epätoivoisen. Käytäntö on osoittanut korroosion estotoimet petollisiksi, sattumanvaraisiksi ja riittämättömiksi. Suomessa eräät urakoitsijat käyttävät ohjeistettua muoviholkitusta. Eräät urakoitsijat jättävät kustannuksia aiheuttavan, sattumanvaraisen holkituksen asentamatta. 

Rakennusvirhe ja sen vettä pilaava mekanismi

Pystyrakenteinen hiiliteräsonkalo aiheuttaa pohjavesikerrostumassa vaihtuvarajaisen vesirajakorroosion, joka tunnetaan tuhoisana korroosiotyyppinä. Vesirajalla on runsaasti happea saatavilla, joka kiihdyttää korroosiota. Keskimäärin yksi suojaputkirakenne päästää 1 000 000 mg raskasmetallia vuosittain. Tämä aiheuttaa laskennallisesti 4 000 000 vesilitran pilaantumisen. Metallit siirtyvät vesivälitteisesti pohjaveteen ja kulutusveteen. Metallit aiheuttavat pohjaveden otolle haittaa tai veden hyötykäyttö estyy kokonaan. Vaatimusten ja määräysten mukaan näin ei saisi tapahtua, joten rakennuksessa on katsottava olevan virhe.  

 Tuhon laajuus

Tuhoisuus aiheutuu siis siitä, että rakenteen suora päästö on siinä määrin merkitsevä, että veden metallinen sietoraja ja hyväksyttävyys ylittyvät. Tila heikkenee keskeytymättä kahden sadan vuoden ajan kaivon reikiintymiseen ja luhistumiseen asti. Tuhon laajuus tulee myös siitä, että vesi- ja energiaporakaivojen lukumäärä maailmanlaajuisesti on jättiläismäinen. Eräiden väkirikkaiden valtioiden alueella pora- ja putkikaivotiheydet voivat nousta jopa satoihin kaivoihin neliökilometrillä. Tuhovoimaa lisää myös seurannaisvaikutukset esimerkiksi siten, että kaivon hylkäännyttyä kaivo jätetään sillensä. Tällöin putki yhdessä porausonkalon kanssa muodostavat johteen putkipäästöjen ja pinnallisten epäpuhtauksien pääsylle haavoittuvaan pohjavesikerrokseen. 

Terveydellinen riski

Päästävä hiiliteräs sisältää pääosin rautaa, mutta merkittäviä määriä mangaania, joka on uuden tutkimustiedon mukaan terveydellinen riski. Lisäksi hiiliteräs sisältää aina epäpuhtautena raskasmetalleja, joiden määräosuudet ovat pieniä. Näiden metallien ryhmä on kuitenkin merkittävä riski siitä syystä, että emme täsmällisesti tiedä mitä metalleja kulloinkin veteen siirtyy ja mitkä ovat niiden terveysvaikutukset.

Rakenteen ja pohjaveden korjaaminen

Porakaivorakenne voidaan rajoitetusti korjata siten, että haitallinen materiaali vaihdetaan. Maanalaisuudesta johtuen rakenteen korjaaminen on erityisen vaativa korjauskohde. Korjaamiseen liittyy riskejä. Korjatulle rakenteelle voidaan antaa vaatimustenmukaisuusvakuutus.

Pohjaveden tilan korjaantuminen riippuu kaivoyksilöstä ja siitä, kuinka pitkälle pohjavesivauriot kulloinkin ovat edenneet.

 

Asko Vasarvuori

www.porakaivokorjaus.fi