Konsultin tiedote: Porakaivoissa rakenteellinen terveysvaara

Konsultin tiedote:

Porakaivossa rakenteellinen terveysvaara

 

Vaatimus

Vaadin päästävien hiiliteräsputkien, myös eristettynä välitöntä asennuskieltoa yksityisiin pohjavesikaivoihin. Yksityiskaivoihin siksi, koska vettä otetaan seisovasta vedestä marginaalisella n. 2 % käyttöasteella, jolloin päästö rikastuu kaivoveteen räjähdysmäisesti ja vesi pilaantuu. Mm. kunnallisissa suurvirtauskaivoissa rakenneperäinen päästö laimenee suureen vesitilavuuteen ja haittavaikutus poistuu. Kaivoille ei ole annettu ohjetta veden vähimmäisvirtaamasta, millä vaara riittävällä varmuudella voitaisiin välttää.  
Hiiliteräksen kielto ja markkinoilta poisveto muovieristettynä ja eristämättömänä tulee saada aikaan heti. Rakentamista saadaan jatkaa vasta, kun tuotannossa testein osoitetaan vaatimukset täyttävä pohjavesikaivoksi suunniteltu rakenne ja käyttöturvallisuus.

 Lainsäädäntöä

Kielto perustuu voimassaolevaan ympäristö- ja terveyslainsäädäntöön sekä markkinalainsäädäntöön. Lain toteuttaminen siirtyy asianomaiselle viranomaiselle ja laillisuuden valvojalle.

Hiiliteräksen haitat esiintyvät mm. terveyshaitallisina suorina ja/ tai epäsuorina raskasmetallipäästöinä, rikasteina jotka talousveden välityksellä siirtyvät ravintoketjuun. Päästöjä leimaa sattumanvaraisuus ja veden pilaantumisessa mielivaltainen laatuhajonta. Tästä seuraa laatu- ja turvallisuusvalvonnan mahdottomuus. Pilaantumisen muodoissa esiintyvät kaikki mahdolliset haitan ja vaaran muodot. Metalleina esiintyy useita mm. rauta, mangaani ja arseeni riippuen materiaalin kemiallisesta koostumuksesta, geologisesta ympäristöstä, eristeen padosta/ pettämisestä sekä suorista-ja/ tai epäsuorista päästömuodoista.

 Ongelma

Suunnittelemattomissa hiiliteräs pohjavesikaivoissa on maailmanlaajuinen ongelma ja terveysvaara. Ongelmat ovat todettavissa myös veden huonona laatuna tilastoissa, kaivojen hylkyprosenteissa ja väestön terveydentilassa. Pilaantunut vesi on myös aistittavasti haisevaa, maku- ja värivirheellistä.

Viranomainen on tietämättään hiiliteräksen haitoista, ohjeistanut sen käytettäväksi muovieristettynä pohjavesikaivoihin. Vaatimustenvastaisen hiiliteräksen käyttöä on perusteltu tuotannossa sen halpuudella. Ruostumattoman teräksen kolminkertainen yksikköhinta hiiliteräkseen nähden on muodostanut kilpailullisen esteen ruostumattoman teräksen käyttöönotolle.

Hiiliteräksen ja sen ohjeenvastaisesta korroosionsuojauksesta ei ole varoitettu kuluttajaa.

Ratkaisu

Vaatimukseni on, että matalat alimittaisesti suojatut betoni- maannoskaivot ja hiiliteräsrakenteiset/ muovieriste, syvät putkikaivot kielletään. Ongelmakaivot korvataan suojaavasti mitoitetuilla ruostumattomilla teräskaivoilla. Porax- kaivon rakentamista koskeva standardi perustuu pätevään suunnitteluun ja vaatimustenmukaiseen ruostumaton teräs ainevalintaan, EN 1.4432 ja testattuun tapaan, jossa käytetään apuna kustannustehokasta työputkea. 

Talousveden laatukriteereissä viitataan maailman terveysjärjestön standardiin.

Rakentamisessa viitataan Porax De facto pohjavesikaivojen yritysstandardiin.

Yhteenveto
-vastuu ympäristön kunnioittamisessa on meillä kaikilla.

 

Asko Vasarvuori

Porakaivokorjauksen asiantuntija

 

6. Anonyymi porakaivon korjaustarina

6. Anonyymi porakaivon korjaustarina

Ennen korjausta

Maatilalla on ollut vesihuolto-ongelmia. Rengaskaivon vesi ei ole riittänyt. Rengaskaivon pohjasta on ruostuvalla kuuden metrin teräs- suojaputkella maaporattu porakaivo. Kaivon vedessä on ollut veden rautapitoisuudesta johtuva ongelma. Vesi pumpataan uppopumpulla.

Omistaja on torjunut veden rauta- ja hajuongelmaa juoksuttamalla kaivovettä lapon avulla rinneojaan. Näin veden rautapitoisuus on pysynyt siedettävänä. Talvella lappoputki on jäätynyt ja veden laatu taas huonontunut. Tehtiin toistuvia veden virtauskokeita ja huomattiin veden rautapitoisuuden riippuvuus ja säännönmukaisuus veden virtauksesta.

Omistaja päätti korjauttaa ruostuvan kaivonsa ruostumattomaksi.

Veden rautapitoisuus: 0,5- 2,5 mg/l, epävakaa, aistittavat virheet

Korjaus 2003

Korjauksessa ruostuva putki ei irronnut riittämättömän nostovoiman vuoksi. Ongelmaputki kapseloitiin sementtimassalla onnistuneesti. Korjauksen jälkeen kaivon vedessä ei ole rautapitoisuudesta johtuvaa ongelmaa. Häiriöaltista lappovirtausta ei ole tarvittu.
Standardin mukainen veden rautapitoisuuden tavoite: Alle 0,3 mg/l

Korjaajan kokemusperäinen tieto kalliopohjaveden luontaisesta rautapitoisuudesta alle 0,05 mg/l

 Korjauksen jälkeen

Kaivon omistaja on tehdyillä tutkimuksilla ja vettä käyttäessään todennut ongelmien poistuneen.

Veden rautapitoisuus: Alle 0,05 mg/l, tavoite toteutui.

 

Asiakas

”Putken vaihto osoitti: Ruostuva suojaputki  aiheutti yksin veden laatuongelmat ja pohjavesi on OK”

 

 

5. Anonyymi porakaivon korjaustarina

5. Anonyymi porakaivon korjaustarina

 

Ennen korjausta

Sähköistämättömälle loma-asunnolle on seitsemän metrin rautaisella suojaputkella maaporattu 4,5” ja muovieristetty porakaivo, josta vettä nostetaan käsipumpulla. Korroosioherkkä käsipumppu vaihdettiin porausurakoitsijan toimesta, koska epäiltiin sen aiheuttavan veden ruosteisuuden ja pilaantumisen. Toimenpide ei ollut riittävä, vaan vedessä oli edelleen ruosteongelma.  
Veden määrä on ollut riittävä, mutta veden laatu on ollut niin huono, ettei sitä ole lainkaan voinut käyttää talousvetenä. Korkeat rautapitoisuudet ja aistittavat haju ja makuvirheet ovat estäneet veden käytön. Vedestä on määritetty jopa 22 mg/ rautapitoisuus ja todettu happikato. Omistaja on kuvaillut veden laatua alusta alkaen tympeän hajuiseksi ja pahanmakuiseksi. Vettä ei ole voinut juoda eikä käyttää edes tiskaukseen, sillä astiat värjäytyivät ja tulivat tahmeiksi. Yritimme ahkerasti pumppaamalla saada tilannetta korjaantumaan, mutta turhaan.

Omistaja päätti korjauttaa yli kaksikymmentä vuotta vanhan ja hylätyn porakaivon. Vaihdattaa ruostuvan maaputken ja muovieristeen ruostumattomaan teräkseen. Vaikka korjauksessa on riski, omistaja katsoi, ettei kaivolla hylättynäkään ole mitään käyttöarvoa eikä menetettävää. 

Veden rautapitoisuus: 2- 22 mg/l, epävakaa, aistittavat virheet

Korjaus 2002

Materiaalinen korjaus onnistui. Muovieriste poistettiin. Ruostumaton teräsputki asennettiin sisään ja ruostuva suojaputki poistettiin.
Standardinmukainen veden rautapitoisuuden tavoite: Alle 0,3 mg/l

Korjaajan kokemusperäinen tieto kalliopohjaveden luontaisesta rautapitoisuudesta alle 0,05 mg/l

 Korjauksen jälkeen

Ilmeisesti rakenteellinen hapenkulutus ja huono happitila aiheuttanut ajan myötä syvän pilaantumisen ja hidastanut korjauksen jälkeen elpymistä luonnontilaiseksi. Korjauksen myötä vedelle kuitenkin palautui käyttöarvo talousvetenä.   

Ajan kuluessa kaivon vesi on parantunut vuosi vuodelta. Omistaja on nykyisin hyvin tyytyväinen veden laatuun ja määrään vaikka vedessä onkin tuo rakenteen aiheuttama rautapitoisuus jäämä.

Veden rautapitoisuus: 0,1- 1,0 mg/l, epävakaa. Standardin mukainen veden laatutavoite ei toteutunut.

Asiakas

 ”Ennen korjausta vesi oli tympeän hajuista ja pahan makuista. Sitä ei voinut juoda käyttää edes tiskaukseen. Olemme tyytyväisiä korjaantuneeseen kaivovetemme laatuun.”

 

4.Anonyymi porakaivon korjaustarina

4. Anonyymi porakaivon korjaustarina

 

Ennen korjausta

Omakotitalossa on ollut runsaasti vesihuollon kanssa ongelmia. Kaksi rengaskaivoa ovat epäonnistuneet. Maakerros ei sovellu pienen vesipitoisuuden ja pintaepäpuhtauksien vuoksi talousveden hankintaan.

Porakaivo on toteutettu ruostuvalla yhdeksän metrisellä maaporausputkella vanhaan kuivuneeseen betoni- vesirengaskaivoon. Rengaskaivon veden rautapitoisuus ongelmaton 0,05 mg/l. Vesi on ollut porakaivossa voimakkaasti rautapitoista ja siinä on ollut haju- maku ja väriongelmat. Omistaja on hankkinut kustannuksellaan suodattimen, jonka avulla hän on saanut pidettyä veden käyttökelpoisena.

Heti pumpattuna vesi kirkasta, mutta värjääntyy muutamassa tunnissa ruosteiseksi. Kaivossa happikato ja vesi voimakkaasti rautapitoista.

Kaivolla tehtiin veden virtauskoe, jossa todettiin, että veden virtausmäärän noustua pumppauksella yli yhteen kuutiometriin vuorokaudessa, kaivovedestä ongelmallinen rautapitoisuus poistui kokonaan <0,3 mg/l. Virtauksen alentuessa kulutusta vastaavaan 0,4 kuutiometriin vuorokaudessa veden rautapitoisuus nousi 6-9 mg/l.  Koe toistettiin useita kertoja ja useilla virtaustehoilla. Tulos oli aina olosuhdetta vastaavasti säännönmukainen ja epälineaarinen 1:1. 

Suodattimen vaatimasta ylläpidosta johtuen ja virtauskokeen tuloksen perusteella omistaja päätti vaihdattaa ruostuvan ja liukenevan maaporausputken ruostumattomaan teräsmateriaaliin. Koska korjaus on testi, ei korjauksesta laskuteta ja korjaukseen liittyy riski. Keksintösäätiö rahoitti ruostumattomat suojaputket.     

Veden rautapitoisuus: 0,30- 10,00 mg/l, epävakaa, aistittavat virheet

Korjaus 2002

Korjauksessa epäonnistuttiin. Vanhaa ruostuvaa suojaputkea ylös nostettaessa uusi korjausputki takertui poistettavaan putkeen sillä seurauksella, että myös ruostumaton korjausputki poistui ja kaivo sortui.

Standardinmukaisen veden rautapitoisuuden tavoite alle 0,30 mg/l

Korjaajan kokemusperäinen tieto kalliopohjaveden luontaisesta rautapitoisuudesta alle 0,05 mg/l

 Korjauksen jälkeen

Korjaus on edelleen keskeytyksissä. Korjaaja olisi jatkanut korjauksen loppuun, mutta omista päätti kytkeä kiinteistön kunnalliseen vesijohtoverkkoon.

Veden rautapitoisuus: Ei toistaiseksi mittaustuloksia

Asiakas

”Omistaja ei luonnollisesti ole tyytyväinen porakaivoonsa, mutta ei myöskään keskeytettyyn suojaputken materiaaliseen korjaukseen. Korjaaja pahoitteli epäonnistumistaan.”

 

Porakaivon omistaja- Edunvalvonta

Porakaivon omistaja- Edunvalvonta

Edunvalvonta

Pora- putkikaivojen omistajat eivät ole järjestäytyneet vesihuollossaan edunvalvonnallisesti. Porakaivoja ei myöskään ole määritelty valvonnallisesti kenenkään viranomaisen vastuualueeseen. Tästä on seurauksena porakaivojen villiys tuotannossa ja markkinoinnissa. Porakaivoja tuotetaan sattumanvaraisesti ilman suunnittelua ja urakoitsijan ehdoilla miten milloinkin. Ohjeet ovat hajanaiset, eikä yhtenevää kansainvälistä ISO- standardisointia ole toteutettu. Porakaivojen hylky- ja suodatusprosentit ovat korkeita. Eräillä riskialueilla putkikaivot sairastavat kaivonomistajan syöpään ja käyttäessään vettä ovat joutuneet arseeni massamyrkytyksen kohteeksi. Tässä mielessä pahin katastrofialue on Indo- Ganges tasanko 1,5 milj km ²  Kaakkois-Aasiassa. Suomessa porakaivojen hylkyprosentti on 16 eli 36 000 kpl. Suomen tunnuslukujen muuntaminen kansainväliseksi tehdään kertomalla luku sadalla.

 

Vesihuollon kehittäminen

Vesihuoltoa tulisi kehittää perustettavan järjestön suuntaan siten, että kuluttajille tarjottaisi turvalliseksi suunniteltuja porakaivotuotteita ja palveluita. Tavalla tai toisella tulisi luoda järjestelmä, jolla voitaisiin oikaista epäkohta. Niin tarpeellinen, odotettu ja hyvä pohjavesi tulisi saada kuluttajille tarkoituksenmukaisesti niin määrän kuin laadunkin suhteen. Tämän ympäristöterveyden alaan kuuluvan vesihuoltoprofiilin noston toteuttamiseksi tulee jonkin perustettavan tahon ottaa vastuu ympäristöstä ja kuluttajasta.

 

Henkilöresurssit ja rahoitus

Järjestön toiminta perustuisi varainhankintaan, jolla toteutetaan tarvittavat kartoitukset, selvitykset ja tutkimukset. Rahanlähteinä ovat kaivojen omistajat, julkiset- ja sosioekonomiset avustusrahoittajat.  Organisaatiossa palkkalistoille kuuluvat luonnollisesti alan asiantuntijat, joilla on edellytykset arvioida nykyistä yksityisen vesihuollon tilaa, riskejä ja kehittämisen mahdollisuuksia. Toimihenkilöillä oltava kyky arvioida ympäristön tilaa oikeudellisesti.  Olennaista roolia näyttelevät myös tiedotus. Epäkohdat tulee saattaa läpinäkyväksi, varoittaminen niistä. Yhteyksien luominen viranomaisten, lainlaatijoiden ja laillisuuden valvojien kanssa.  

 

Koulutus

Informoidaan ja koulutetaan putki- porauskone teollisuuden, urakoinnin ja julkisen valvonnan toimijoita siten, että tarkoituksenmukaisuus ja kokonaisedullisuus yksityisessä vesihuollossa toteutuvat. Koulutus ulotetaan myös kaivojen kokonaisedulliseen käytönohjaukseen, omavalvontaan ja pohjavesien suojeluun. Toimijoille asetetaan lisenssi-, pätevyys- ja passivaatimukset. Koska ympäristön pilaantuminen kaivoista vyöhykkeittäin on tapahtunut, tulee myös luoda ohjelma ympäristön puhdistamiseksi ja palauttamiseksi alkuperäiseen pohjavesitilaan.

Edunvalvonnan toiminta- alue

Vastuujärjestöllä ei ole maantieteellistä toimintarajoitusta, koska yksityisen vesihuollon tila maailmalla on yhtenevästi ongelmainen. Ongelmien luonne maailmalla vaihtelee geologisten, sää- ja käyttäjäolosuhteiden mukaisesti. Ongelmavariantit vaihtelevat oireettomista- vähän ongelmallisiin ja hengenvaarallisiin muotoihin.

 

Organisoituminen

Yksi tapa organisoitumiseen olisi järjestää julkinen, valtakunnallinen joukkotilaisuus porakaivojen omistajille ja muille asiasta kiinnostuneille. Tilaisuuteen olisi kutsuttu myös julkisten tiedotusvälineiden edustajat. Tilaisuudessa keskusteltaisiin organisoitumiseen liittyvistä asioista ja olisi mahdollista tehdä perustamispäätös järjestöstä.  

 

Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

 

 

 

Porakaivon uppopumpun sähköjohdinten sidonta

Porakaivon uppopumpun sähköjohdinten sidonta

 

Uppopumput

Koska porakaivot ovat syviä, ei niiden veden pumppaukseen usein riitä imupainepumppu. Uppopumpun sähkömoottorille johdetaan sähkövirta vesiupotukseen soveltuvalla kaapelilla. Upotettavalta sähkölaitteistolta ja johtimilta edellytetään ehdotonta vesitiiviyttä.

 

Sidonnassa todetut puutteet ja vauriot

Pystyyn asennettu syöttökaapeli tulee asentaa ja sitoa pumpun valmistajan ohjeen mukaisesti, jotta ongelmilta vältytään. Kaapeli altistuu kosteuden lisäksi mekaaniselle vetojännitykselle ja hankaumille. Kaapelin vaurioiduttua hankauksesta paljastumalla tai katkeamalla vesikontakti aiheuttaa johtimissa oikosulun ja virran rajoittimen laukeamisen.

Ennenaikaisen kaapelivaurion voi aiheuttaa useat syyt. Kaapelin sidonta on tehty väärin tai sidontaa ei ole tehty lainkaan. Sidonnassa käytetään sopimattomia sidontatarvikkeita, teippejä tai nippusiteitä. Sidonta ei pidä, vaan luistaa vetosuunnassa. Sidonnan tarvikkeet pettävät, liimat liukenee ja nippusiteiden lukot pettävät. Sähköliitokset ovat sopimattomia tai niiden asennus on epäonnistunut. Pistotulpissa olevat o- renkaan asennettu ilma voitelua ja rikkoutuneet jo asennusvaiheessa. Sidonnassa ei jätetä vetosuunnassa riittävää pelivaraa kaapeliin. Kaapeliin kohdistuu suuri vetojännitys seurauksena kaapeli- tai liitinvaurio.  Löysälle jätetty kaapeli aiheuttaa kaapelipussis ja altistumisen hankaumille kallion porattua rouhepintaa vasten.

Sidonnasta johtuvat vauriot ja puutteet voivat aiheuttaa myös kaapelin valahtamisen pumpun ja porauskuilun seinämän väliin, josta voi olla seurauksena pumpun jumittuminen ja kaivon hylkääntyminen.

 Muut kaapelivaurioita aiheuttavat tekijät

Maaporauksen maakengässä saattaa olla iskevän vasaran aiheuttamia purseita. Purseet terävinä aiheuttavat porakaivossa kaapeli- tai sidontavaurion, viiltoja vaikka sidonta olisi kuinka hyvä, hyvin tehty tahansa.  

Myös turvalangan virheellinen, kannattava asennus saattaa aiheuttaa nousuputken mutkittumisen, josta seuraa putken sekä kaapelin nojaaminen kallioseinämään. Tästä aiheutuu hiertymä ja vaurio, vaikka sidonta olisi tehty kuinka hyvin tahansa.

Pumpun käyntiuseuden virheellinen säätö aiheuttaa hakkaavan käynnistyy- sammuu liikehdinnän nousuputkeen. Tästä aiheutuu huomattava hiertymien ja vaurioiden riski, vaikka sidonta olisi kuinka hyvä tahansa.

Ohjeenmukainen sidonta

Erään ohjeen mukaan kaapeli tulisi sitoa nousuputkeen 3 metrin välein. Sidontaan käytetään tarkoitukseen suunniteltuja nastakiinnikkeellisiä NBR-kumisiteitä, joiden sidontatapa on ohjeistettu. Ohjeen mukaisesti kumiside kiedotaan pingottaen ensin kaapelin ja turvalangan ympäri ja tämän jälkeen kaksi kertaa nousuputken, kumikaapelin ja turvalangan ympäri ja lukitaan nastalla.  

Siteiden MBR- kumimateriaali on elintarvikevedelle tyyppihyväksytty ja kestoiältään riittävä. Kumiside tarttuu hyvin pinnoille eikä luista vesiupotuksessakaan. Kumiside on hellävarainen sopivasti joustava eikä aiheuta vaurioita kumikaapelille. Siteiden pidätysvoima ja sidontatiheys on mitoitettu riittäväksi.

Aika-ajoin tulee pumppu nostaa kaivosta pois ja tarkastaa pumpun ja sidontojen kunto  ja tarvittaessa korjata sidonta. Pumppua nostettaessa ja laskettua tulee huolehtia ettei kaapeli ja sidonta takertele ja vaurioidu.

 

Kumisiteet eivät kuulu pumpputoimituksiin

Pumppuja siis myydään ilman kumisiteitä, vaikka siteet tarvitaan joka ainoassa pumppuasennuksessa. Tästä aiheutuu se, ettei siteitä ole silloin, kun pumpun asennus alkaa. Tällöin käytetään toissijaisia ja sopimattomia tarvikkeita ja työtapoja nippusiteitä ja teippejä. Jätetään jopa sitomatta. Seurauksena sidonnan lyhytikäisyys, pettäminen ja moninaiset vauriot.  Kumisiteiden saatavuus on huono. Olen löytänyt niitä ainoastaan Lahdesta Dahlilta.  

 Asko Vasarvuori

Porakaivokorjauksen asiantuntija

 

Porakaivon rakenteissa liukeneva raskasmetalli- Terveysriski

Porakaivon rakenteissa liukeneva raskasmetalli- Terveysriski

 

Liukeneva seinämä

Porakaivojen rakenteessa on hiiliteräsputkirakenne, joka liukenee voimakkaasti tuhoisassa vesirajakorroosiossa. Haittojen torjuntaan käytetään muovieristettä, joka on todettu epävarmaksi ja ohjeen vastaiseksi. Eriste ei estä raskasmetallin liukenemista.

 Liukenemisesta aiheutuu raskasmetallien rikastuminen pohja-,kaivo- ja käyttöveteen. Sallituissa rajapitoisuuksissa ylityksiä. Lisäksi rakenne aiheuttaa hapenkulutuksen, joka aiheuttaa happikatoa ja pelkistää pohjavesiympäristön maametalleja liuottavaksi. Maaperän maametalleissa on alueellisesti useita raskasmetalleja, jotka ovat erityisen vaarallisia jo miljardin osina mm. arseeni. 

Vaatimustenvastaisuus

Kaivorakenne ja sen ohje ovat rakenne- ja veden laatuvaatimusten kanssa ristiriidassa. Epävakaa kaivorakenne aiheuttaa erinomaisen pohjaveden laadun muuttumisen epävarmaksi, vaaralliseksi ja käyttöarvottomaksi.

Riskin haltuunotto

Havainto vettä pilaavasta ja myrkyttävästä rakenteesta edellyttää pikaisia riskin haltuunottotoimia vaaran ja vahingon estämiseksi.

Tunnistus

Vakava vesihuoltoon liittyvä sietämätön riski oirehtii mm. aistittavina kaivon metallisena ruostuvana seinämärakenteena, sisäpuolisena irto- muovieristeenä, veden ruosteisuutena, -haju ja -makuvirheinä sekä veden värjäys- ja sameusmuunnelmina. Veden tutkimustodistuksissa esiintyy suurta sattumanvaraista laatuvaihtelua mm. rauta- ja mangaanipitoisuuksissa erityisesti veden käyttörytmin vaihdellessa yksityisissä OK- ja lomakiinteistöissä. Veden laatu hajoaa ennustamattomaksi ja -vaatimukset tutkimustodistusten lausunnoissa toteutuu ja/tai  ei toteudu.

Luontainen rautapitoisuus

Uuden kokeellisen materiaalin vaihtotutkimuksen mukaan suomalaisen maannoksen alapuolisen ja luonnontilaisen kalliopohjaveden rautapitoisuus on ongelmaton ja vakio alle 0,05 mg/l. Hyväksymisraja pitoisuudelle on 0,2-0,4 mg/l.

 

Asko Vasarvuori

Porakaivokorjauksen asiantuntija