Porakaivo ja syöpä

Porakaivo ja syöpä

 

Porakaivo ja putkikaivo termit

Perinteisesti porakaivoksi kutsutaan kaivoa, joka rakennetaan vettä johtavaan kallioon poraamalla, joka käsittää myös maakerroslävistyksessä välttämättömän putkituennan. Tukiputken alaosassa ei ole läpäisevää siivilää, vaan päinvastoin tiiviste maa- kallio rajapinnassa veden virtauksen estämiseksi.

Perinteisesti putkikaivoksi kutsutaan kaivoa, jossa ei porata kallioon vaan soveltuvin tavoin asennetaan putki tuentaa tarvitsevaan vettä johtavaan sedimenttiin eli maaperään. Putken alaosassa on vettä läpäisevä siivilä.

Putkikaivot Kaakkois Aasian sedimenteillä

Kaakkosi- Aasian  Indo Ganges jokilaaksossa Himalajan eteläpuolella on sedimenteillä valtava miljoonien putkikaivojen keskittymä. Alueelle aloitettiin rakentamaan kansainvälisen rahoituksen turvin putkikaivoja, joiden avulla oli tarkoitus estää pinnallisen rasituksen seurauksena leviävä koleraepidemia. Koleran ehkäisyssä onnistuttiin mutta sijaan tuli monin kerroin suurempi vahinko, arseenimyrkytys.

Havinto 1970

Tasangolla putkikaivojen käyttäjissä ilmaantui erikoinen sairastuminen. Esiintyi ihomuutoksia, raajojen, käsien, jalkojen mustumista ja kuolemia. Intialainen professori Saha teki päätelmän, että sairaus on arseenin aiheuttama. Arseenin saanti ja myrkytys johtuu putkikaivon arseenipitoisesta vedestä. Häntä ei ensin uskottu, mutta nykyisin korrelaatiota pidetään tieteellisesti vahvana 1:1. 

Arseenimyrkytys on katastrofi

Arseenipitoisen veden myötä miljoonien putkikaivojen satojen miljoonien käyttäjien myötä on syntynyt tila, jota kutsutaan maailman suurimmaksi massamyrkytykseksi mitä ihmiskunta on koskaan kokenut. Arvio perustuu suureen määrään kansainvälisiä tutkimuksia. Arvion perusteella Maailman Terveysjärjestö (WHO) on arvioinut riskin ja todennut, että tulevaisuudessa sata miljoonaa ihmistä tulee enneaikaisesti  kuolemaan putkikaivon arseenipitoisen veden käytön aiheuttamaan sairauteen. 

Myrkytystä esiintyy vain yksityisissä käsipumppuisissa putkikaivoissa alueellisesti, joissa veden virtaama on riittävän alhainen rikastuakseen. Virtaus on tällöin alle puoli kuutiometriä vuorokaudessa. Tällöin rakenteen myrkkyä rikastava vaikutus on suurempi kuin vesivirran eliminoiva vaikutus. Kunnallisissa vedenottamoissa ei myrkytystä pääse tapahtumaan riippumatta kaivon rakenteesta, koska tuhansien kuutiometrien päivittäinen vesivirta laimentaa ja estää rakenne/ myrkkyvaikutuksen täydellisesti. Tästä voidaan päätellä, ettei pohjavedessä ole luontaisesti arseeniongelmaa.

 Onko arseeni luontainen vai ihmisen aiheuttama

Tiedeyhteisöjen hypoteesi: Syyksi arvioitu luontaiset biologiset pelkistävät prosessit ja arsenaatin mobilisoituminen arseniittina pohjaveteen. Tästä ei kuitenkaan ole verifiointia ja siksi teoriaa ei ole tieteellisesti hyväksytty, vaan arvio säilyy hypoteesina.

Vasarvuoren hypoteesi: Reaktiivisen putkikaivon sähkökemialliset reaktiot, hapenkulutus ja vuorovaikutus pohjavedessä pelkistävät vyöhykkeellisesti. Vaikutusvyöhykkeellä maaperän arsenaatti mobilisoituu arseniittina pohjaveteen ja edelleen kulutukseen.

Verifiointitutkimus NIRI

Näiden kahden hypoteesin ratkaisemiseksi Vasarvuori on kehittänyt verifiointiin soveltuvan NIRI- tutkimusmallin, joka osoittaa hypoteesien täsmälliset osuudet arseenin myrkytykseen. Tämä johtaa tiedeyhteisöille luovutettavaan uuteen teoriaan. Vasarvuori omiin tutkimuksiinsa ja kirjallisuusselvityksiin perustuen osoittaa ja uskoo, että putkikaivo on yksin syypää myrkytykseen ja luontainen pohjavesi ei ole myrkyllinen eikä myrkyttävä. Jos arseenimyrkytys olisi luontainen pohjavesi-ilmiö se esiintyisi ongelmana myös saman alueen kunnallisissa suurvirtauskaivoissa.

Pohjavesi on osa funktionaalista ravitsemusta. Voisiko olla myrkyttäjä?

Pohjavedet ovat perinteisesti haluttuja, osana ravitsemusta eli hyvinvointia edistäviä. Nyt aivan vastakkainen tiedeyhteisöjen arvio, että luonnon pohjavedet olisivatkin paikallisesti tappavan vaarallisia. Kontrasti on uskomaton. Paikallisuus tarkoittaa esimerkiksi Kaakkois- Aasian Indo- Gances tasankoa, joka on viisi kertaa suomen kokoinen alue. Alueella asuu satoja miljoonia ihmisiä käsipumppuisten putkikaivojen ja arseenimyrkytyksen kourissa.
Olemme onnekkaita. Suomessa ei ole vastaavaa geologiaa - kaivonrakenne- olosuhdetta- vuorovaikutusta. Ei ole olosuhdetta, joka tulee aiheuttamaan tuon kiduttavan, kaksikymmentä kertaa Suomen väestöä suuremman väkimäärän kuoleman.
 

Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

Viite: sos-arsenic.net

 

18. Anonyymi porakaivon korjaustarina

18. Anonyymi porakaivon korjaustarina

Ennen korjausta

OK- talon vanhan porakaivon suojaputkitus on muovirakenteinen ja alimittainen. Tähystyksessä muoviputken liitos kallioon on silmin nähden epäonnistunut.  Epäpuhtaan pintaveden vuoto liitoksesta on esteetön. Asiakas halusi korjata puutteet, liitoksen ja putkittaa kaivonsa ruostumattomalla teräksellä epäpuhtaita pintavesiä vastaan. Pumpun muovinen nousuputki on limoittunut.
Selvitettiin myös ruostumattomalla teräksellä rinnakkaisen porakaivon porausta, mutta saareen johtava, painorajoitettu silta ei kestänyt porauskonetta ja hankkeesta luovuttiin.
Kaivon rakenteessa ei ole hiiliterästä, eikä vedessä rautapitoisuutta.
Veden rautapitoisuus:                                                                                                                                       alle 0,05 mg/l

Korjaus 2016

Muoviputki poistettiin ja kaivoon asennettiin pidempi ruostumaton teräsputki, joka juotettiin kallioon. Kallioporaus oli alimittainen, eikä suojaputkitusta voitu toteuttaa halutun syvyisenä. Liittäminen adapterilla onnistui juuri ja juuri.
WHO standardin mukainen veden rautapitoisuuden vaatimus                                                                 alle 0,3 mg/l
Korjaajalla on kokemusperäinen tieto ”rautahilkan” alapuolisen kalliopohjaveden luontaisesta rautapitoisuudesta. Tämä on myös korjaajan tavoite rautapitoisuudelle                                                                                  alle 0,05 mg/l

Korjauksen jälkeen

Pintavesien eristys onnistui ja vesi todettu tutkimuksissa hygieeniseksi
Ei rakenneperäisiä rautajäämiä. Veden rautalaadun tavoite toteutui                                            alle 0,05 mg/l 

Korjauksen jälkeen asiakas tilasi kaivoonsa painepesun. Pesu poistaa kaivon seinämiltä ja pohjalta pintavesivuotojen aiheuttaman epähygieenisen biofilmin. Vesi on vakioitunut ja tutkimuksissa todettu kirkkaaksi, hyvälaatuiseksi ja vaatimukset täyttäväksi. Veden tutkimuksissa ei ole pintaepäpuhtauden ilmentäjiä kuten E colia, kolimuotoisia bakteereja eikä enterokokkia, nitraattia eikä humusta”

Asiakas
”Asiakas on tyytyväinen korjaukseen, pesutulokseen ja näin saatuun veden vakiolaatuun ja -määrään. ”

Asko Vasarvuori
Porakaivon korjauksen asiantuntija

 

17. Anonyymi porakaivon korjaustarina

17. Anonyymi porakaivon korjaustarina

 

Ennen korjausta

Loma-asunnolle on aikanaan rakennettu porakaivo. Kaivo on vanha.  Kaivossa on hiiliteräs, ruostuva suojaputkirakenne. Vettä nostetaan käsipumpulla, joka on galvanoitua terästä. Kaivon vesi huonolaatuista ja sen laatu paranee kun käsipumpulla pumppaa noin sata ”iskua”. Kaivolla tehtiin uppopumpulla koepumppaus, joka osoitti pohjaveden hyvälaatuiseksi. Tässä kaivo- olosuhteessa syvä pilaantuminen on estynyt.

Vedestä todettu korkea, epävakaa rautapitoisuus. Aistittavat veden laatuvirheet:  0,1-5,0 mg/l

 Korjaus 2016

Kaivoon asennettiin ruostumaton teräsputki. Vanha ruostuva suojaputki ei irronnut 60 tn nostovoimalla. Suoperäinen täkkäysmaa petti. Ruostuva suojaputki kapseloitiin tiivistysmassan sisään. Asennettiin asiakkaan valitsema uppopumppu, jonka asennuksessa ja käytössä ilmeni ongelmia. Veteen ilmestyi messinkiä. Syyksi todettiin siivilän pois siirtymä ja hiekka. Hiekka irrotti messinkijuoksupyörästä messinkihilettä, joka esiintyi vedessä messinkihileenä, laskeutumana. Pumppu vaihdettiin ja hile loppui.

WHO standardin mukainen veden rautapitoisuuden tavoite:                                                                   alle 0,3 mg/l

Korjaajan kokemusperäinen tieto kalliopohjaveden luontaisesta rautapitoisuudesta                          alle 0,05 mg/l

Korjauksen jälkeen

Veden rautapitoisuus:, Laatu on vakio ja tavoite toteutui. Jälki rakenneperäisestä raudasta               0,11 mg/l 

Asiakas

”Asiakas ei ole tyytyväinen korjaukseen, kun vanhaa ruostuvaa putkea ei saatu nostettua pois. Ei tyytyväinen valitsemaansa pumppuun. Ei tyytyväinen kaivon veden laatuun, koska tutkimuksessa löytyi 1 enterokokki. Asiakas on tyytyväinen veden alhaiseen rautapitoisuuteen.”  

 

Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

16. Anonyymi porakaivon korjaustarina

16. Anonyymi porakaivon korjaustarina

 Ennen korjausta

Loma-asunnolle urakoitsija porasi kaivoa, joka sortui, epäonnistui ja suljettiin. Kymmenen metrin etäisyydelle porattiin toinen 5,5 tuuman kaivo, jossa on maaporausputki ja muovieriste. Vesi oli aluksi hyvää, mutta muuttui äkillisesti kymmenen vuoden jälkeen ruosteiseksi ja siinä on voimakkaita, äkillisiä laatuvaihteluita. Tästä voidaan päätellä luontaisen pohjaveden olevan hyvää. Porakaivon omistaja päätti korjaus- putkittaa kaivonsa ruostumattomalla teräksellä.

Ennen eristeputken romahdusta hyvä veden laatu. Romahduksen jälkeen vedessä aistittavat virheet, laatu epävakaa.

Vedestä todettu rautapitoisuus                                                                                                                     0,5- 5 ,5 mg/l,

Korjaus 2015

Turpoavin tiivistein varustettu muovieriste nousi vaivatta pihtiotteella pois kaivosta. Tästä voi päätellä, että muovieristys turpoavalla tiivistyksellä on menettänyt pito, tiiviys ja eristysvaikutuksen. Uutta ruostumatonta teräs- korjausputkea ei saatu tarttumaan ylikokoiseen poraukseen ja sen kalliopintaan. Täten ei myöskään vanhaa ruosteista suojaputkea voitu poistaa ja korjaus keskeytettiin.

 WHO standardin mukainen veden rautapitoisuuden vaatimus:                                                           alle 0,3 mg/l

Korjaajan kokemusperäinen tieto kalliopohjaveden luontaisesta rautapitoisuudesta:                   alle 0,05 mg/l

Korjauksen jälkeen

Asiakas ei ole tyytyväinen kaivoonsa eikä sen korjaukseen. Korjaus on keskeytetty. Kaivon omistaja käyttää ruostuvan kaivon ruosteista, laadultaan epävakaata vettä sellaisenaan.

 Kaivon korjauksen jälkeisestä veden rautapitoisuudesta ei ole mittaustuloksia.                                                         -

Asiakas
”Epäonnistuneesta korjauksesta pitää ottaa opiksi. Hän on kuvauttanut kaivon ja siinä kävi ilmi, että noin 20 metrin syvyydeltä on ylikokoinen rapautunut rouhepintainen poraus, joka esti eristys- ja korjausputkituksen. Rouhepinnan jälkeen porauspinta muuttuu ehjäksi ja mitta nimelliseksi. ”

 

Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija   

 

15. Anonyymi porakaivon korjaustarina

15. Anonyymi porakaivon korjaustarina

 Ennen korjausta

Uudelle asunnolle on rakennettu lämpökaivo ja samalla myös talousvesikaivo. Asunnolle tullessa vesi on voimakkaasti värivirheellistä ja kirkastuu kun tyhjentää kaivon 2-3 kertaa. Kaivon omistaja otti vesinäytteet ja tutkitutti virheellisen veden ja pumppaamalla puhdistuneen veden ladut. Pumppaamattomana ruosteisen veden rautapitoisuus oli 6 mg/l ja pumpattuna 0,1 mg/l. Omistaja epäilee, että suojaputki aiheuttaa veteen värivirheen, koska se poistuu pumppaamalla. Hän päätteli, jos pohjavesi olisi ruosteista, se ei poistuisi pumppaamalla vaan olisi myös pumpattuna ruosteista.

Vedessä aistittavat virheet ja laatu epävakaa. Vedestä määritetty rautapitoisuuden           min 0,13 ja max 6,0 mg/l

Korjaus 2015

Kaivoon asennettiin ruostumaton teräsputki. Vanha ruostuva suojaputki ei irronnut 60 tn nostovoimalla. Ruostuva suojaputki kapseloitiin tiivistysmassan sisään.

WHO- standardin mukainen veden rautapitoisuuden vaatimus:                                                              alle 0,3 mg/l
Korjaajan kokemusperäinen tieto kalliopohjaveden luontaisesta rautapitoisuudesta                          alle 0,05 mg/l

 Korjauksen jälkeen

Asiakas on tyytyväinen korjaukseen ja näin saatuun veden laatuun ja määrään.  Vesi on kirkasta ja hyvälaatuista.
Veden rautapitoisuus:, Laatu on vakio ja tavoite toteutui. Ei rakenneperäisiä jäämiä.                          alle 0,05 mg/l 

Asiakas

”Pitäisi saada porakaivot laajempaan some keskusteluun. Ennen korjausta sai pumpata useita tunteja enne kuin pääsi joten kuten asumaan. Korjauksen jälkeen on mukava tulla asunnolle, kun järjestelmä on puhdas eikä ole epävarma ruosteinen vesi pilaamassa asumisfiiliksiä”
 

 Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

14. Anonyymi porakaivon korjaustarina

 Ennen korjausta

Uudelle OK- asunnolle porattiin lämpökaivo ja samalla myös talousvesikaivo. Omistaja on todennut vedessä laatuvirheitä, hajua ja makua. Järjestelmään oli asennettu raudan patruunasuodatin. Hän päätti korjauttaa ruostuvan talousvesikaivonsa ruostumattomaksi.

Veden rautapitoisuus: Epävakaa, aistittavat virheet, määritetty                                                               0,5- 1,0 mg/l,

Korjaus 2015

Korjausputken asennus onnistui suunnitelmien mukaisesti. Vanha maaporausputki ei irronnut 60 tn nostolla. Ehkä maaporausputken betonointi vaikeutti irrotusta. Ruosteinen putki kapseloitiin kolmekertaisella varmuudella. Puristus, kumitiiviste ja tiivistysmassa.

WHO standardin mukainen veden rautapitoisuuden tavoite:                                                                   alle 0,3 mg/l

Korjaajan kokemusperäinen tieto kalliopohjaveden luontaisesta rautapitoisuudesta                          alle 0,05 mg/l

Korjauksen jälkeen

 Korjaus onnistui hyvin ja kaivon veden laatu on erinomaista ja asiakas on tyytyväinen korjaukseen.

Veden rautapitoisuus:, Vakio ja tavoite toteutui. Ei rakenneperäisiä jäämiä.                                          alle 0,05 mg/l

Asiakas

”Tyytyväinen korjaukseen ja veden laatuun. Hän pyrkii saamaan porakaivon toimittajalta hyvitystä”

 Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija

 

 

Systemaattisesti itsensä pilaavat yksityiset pora- ja putkikaivot

Systemaattisesti itsensä pilaavat yksityiset pora- ja putkikaivot

 

Miksi pilaantuu

-materiaaleille ei ole vaadittavaa korroosionkestävyyttä
-materiaalivalinta vaatimustenvastainen
-korroosionsuojaus tekemättä, suojarakenne syöpyy, reikiintyy
-eristysputkitus liitoksineen hyvän tavan vastainen
-rakenneperäinen hapenkulutus ja happikato
-sedimentin, pohjaveden ja kaivorakenteen tuhoisa vuorovaikutus
- vuorovaikutus ja sähkökemialliset reaktiot liuottavat myrkkyjä sedimentistä
-pinnallista epäpuhtautta vastaan suojarakenne riittämätön
-yksityiskaivon seisovan veden virtaustilavuus ei riitä estämään vahinkoa
-työputketon rakennustapa hyvän tavan vastainen

 

Ratkaisuksi ennaltaehkäisevä Porax- standardin mukainen ainevalinta- ja työtapa

-estetään ennakolta pohjaveden pilaantuminen ja käyttöturvallisuusriski
-tuhoisa sähkökemia sedimentin, pohjaveden ja rakenteen välillä estyy
-hyödynnetään kestävästi erinomaiseksi osoitettu luontainen pohjavesi

 ”Luontaisesta pohjavedestä ei mitään puutu eikä siinä ole mitään ylimääräistä”

 Asko Vasarvuori

Porakaivon korjauksen asiantuntija