Kiinteistökohtaisen energiakaivon riskeistä

Energiakaivojen suosio kasvussa

Energian hinnan noustessa kehitetään uusia, entistä edullisempia, energian hankintamuotoja kuten energiakaivot ja maalämpö. Energian hintaa laskettaessa tulee huomioida myös sivuvaikutukset, jotka energiaporauksessa saattavat aiheuttaa yllättäviä lisäkustannuksia, käyttöhäiriöitä ja ympäristövaikutuksia kiinteistökohtaisesti tärkeällä pohjavesialueella.

Energiakaivon vettä pilaavat ja muuttavat vaikutukset

Energiakaivot porataan syviksi ja maapeitteiden lävistykseen käytetään rautaista pohjavettä pilaavaa ja muuttavaa suojaputkea. Syväporauksesta aiheutuu ristiin pilaantumista suolaisen ja makean veden kesken. Lämmönsiirtoon käytetään jäätymisen estämiseksi etanolia, jonka vuodot aiheuttavat pohjaveteen makuvirheen.  Energiakaivon rakenteesta ja käytöstä aiheutuu pohjavedelle suurempi tai pienempi riski. Energiakaivon asemoituessa yleensä kiinteistökohtaiselle tärkeän pohjavesialueen lähisuojavyöhykkeelle, sen pohjavettä pilaava ja muuttava vaikutus on huomion arvoinen seikka erityisesti kiinteistön omistajalle.    

Haittojen vaikutusvyöhykkeet

Energiakaivon haittoja voidaan lähestyä päästö- ja pohjaveden suojelun vyöhykeajattelulla. Energiakaivo toimii päästöjen vyöhykkeellisenä lähettäjänä ja puhdasvesikaivolle taas asetetaan suojeluvyöhykkeet ja toiminnan rajoitukset.

Vastuukysymykset

Lainsäädäntömme lähtee siitä, että vastuu on hankkeeseen ryhtyvällä ja pilaajalla.  Vastuunkantajan osoittaminen tässä asiassa ei ole aivan suoraviivainen tehtävä. Onko hankkeeseen ryhtyvä ja pilaaja aina kiinteistön omistaja? Vakuutustuotteet ovat tässä asiassa hyvin rajoittuneita.

Energia- ja talousvesiporaukset samalla kiinteistöllä

Yleisesti energiaporaus ja talousveden hankintaan tarkoitettu poraus ovat samalla pienkiinteistöllä ja pohjaveden muodostumisalueella. Tämän lisäksi pienkiinteistöllä on kiinteistökohtainen jäteveden muodostuminen ja käsittely. Tästä seuraa se, että porauksien ja jäteveden suunnittelu, rakentaminen ja pohjaveden suojelu muodostuu haasteelliseksi, joskus jopa mahdottomaksi.

Mitä tarkoittaa porakaivojen ristiin saastuminen

Puhdasvesiporaukset, energiakaivojen kemikaalivuodot pohjavesiin ja jätevesirakenteet ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Vuorovaikutuksesta aiheutuu kiinteistölle häiriöitä. Pinta-, pohja- ja jätevedet sekoittuvat tavalla, josta aiheutuvat vaikeasti ennustettavat haitta- ja vaaratilanteet.  Pintavesien, porauspäästöjen ja jäteratkaisuista aiheutuneita riskejä voidaan alentaa suunnittelua tehostamalla. Vahinkojen ennalta ehkäisy on tässäkin asiassa edullisin muoto.

Päätelmät

Porakaivon korjaajan näkökulmasta pienkiinteistön nykyiset vesi- ja energiaporaukset yhdistettynä kiinteistökohtaiseen jätevesikuormaan on liian suuri hallitsematon riski kiinteistökohtaisesti tärkeälle pohjavesialueelle ja kiinteistön turvalliselle käytölle.

Asko Vasarvuori
www.porakaivokorjaus.fi

 

Porakaivojen kehitystarve - valvonnasta virhekäsitys

Porakaivojen kuluttajapiireihin on muodostunut se käsitys, että porakaivoja ja niiden teollista tuotantoa valvotaan kuin muitakin toimialoja, markkinoita ja urakointia. Todellisuudessa valvontaa ei ole järjestetty lainkaan.

Talonrakennus kuuluu kunnallisen rakennusvalvonnan piiriin, mutta porakaivot ovat syystä tai toisesta rajautuneet tämän valvonnan ulkopuolelle. Porakaivo lukeutuu pienkiinteistöjen ns. auttaviin, mutta myös välttämättömiin rakenteisiin.

Porakaivourakointi niin ikään on valvonnan ulkopuolella. Mitään lupavaatimuksia tai pätevyysvalvontaa ei ole. Kuka tahansa voi aloittaa porausurakoinnin, riippumatta siitä, mikä on osaamisen ja pätevyyden taso.

Käyttöporakaivojen veden laatuvalvonta on toteutettu otantana. Hylättyjen porakaivojen pohjaveden tilaa tai laatua ei ole tutkittu eikä valvottu. Pohjaveden tilaa ei ole selvitetty myöskään energiaporakaivojen osalta. Erään tutkimuksen mukaan yksistään hylättyjen porakaivojen määrä Suomessa on 36 000 kpl ja näiden ympäristökuormitus ei ole viranomaisvalvonnassa. Pohjaveteen rakennettujen energiaporakaivojen ympäristökuormituksesta ja veden laadusta ei myöskään ole selvitystä.

Yksittäisen porakaivon valvonta-asiat jäävät yksin porakaivon omistajan ja käyttäjän oman aktiivisuuden varaan. Todellisuudessa tuskin kenelläkään porakaivon omistajalla on edellytyksiä suorittaa porakaivoonsa liittyvää rakennus- ja urakointivalvontaa. Veden laatuvalvonnan hän voi suorittaa viemällä vesinäytteen määräajoin laboratorioon tutkittavaksi. Porakaivon toiminta- ja veden laatuongelmissa porakaivon omistaja on yksin, vaikka ongelmat johtuisivatkin muiden tahojen puutteellisesta toiminnasta.

Porakaivojen vesien laatutilastot, suuri hylkyprosentti ja energiakaivojen kemikaalipäästöt osoittavat pohjavedestä poikkeavan porakaivovesien huonon laadun. Valvonnan organisoinnilla ja käynnistämällä porakaivorakenteen kehitys, voidaan porakaivovesien laatu saada paremmin vastaamaan alkuperäisen hyväksi ja turvalliseksi osoittautuneen pohjaveden vakiolaatua.

Teen paljon töitä porakaivojen parissa ja porakaivojen kehitystarve on ilmeinen. Tulen kirjoittamaan epäkohdista, joissa näen kehitystarpeen. Olisi tarpeellista saada teidän omakohtaisia kokemuksia ja porakaivotarinoita kehityksen tueksi, kommentoisitteko?

 
Asko Vasarvuori 
www.porakaivokorjaus.fi