Porakaivot vesihuoltoa varmistamaan
Huoltovarmuuslaki
Huoltovarmuudesta ja tavoitteista on annettu tarkempia
määritelmiä ja ohjeita mm. huoltovarmuuslaissa. Laki huoltovarmuuden turvaamisesta 1390/1992. Laissa
otetaan kantaa siihen, miten huolto toimii erityistilanteissa, kuten sotatila,
luonnon katastrofit ja ympäristökatastrofit jne. Vesi kuuluu yhtenä tekijänä huoltovarmuuteen.
www.huoltovarmuus.fi
Pohjaveden hankinta
Suomessa
Suomen vesihuoltoon sisältyy suurehkot riskit, koska
vedenhankinta kohdistuu pintavesiin ja korkean pohjaveden esiintymiin. Kunnallinen
vedenhankinta painottuu läpäiseviin soraharjuihin, jotka ovat saastumisherkkiä
mm. ilmakuljetteisia päästöjä vastaan kuten radioaktiiviset laskeumat.
Pääkaupunkiseudun yhden miljoonan väestön vesihuolto rakentuu lähes yksinomaan
Päijänteen pintaveteen, joka johdetaan tunnelilla pääkaupunkiseudulle. Päijänteen vesialtaan saastuessa esim. ilmakuljetteisesta laskeumasta, olisi
suuri katastrofi maamme vesihuollolle. Pintavesistöltä puuttuu kokonaan
suojaominaisuus ilmasta suuntautuvaa laskeumaa vastaan.
Uutta tietoa kalliopohjaveden
laadusta ja määrästä
Porakaivoilla on toteutettu materiaalin vaihdon korjauspilotti
1993-2017, joka on osoittanut kalliopohjaveden laadun luultua paremmaksi. Vanhan
tiedon mukaan kalliopohjaveden on uskottu sisältävän maakerroskaivojen tapaan
luontaisesta rautapitoisuudesta johtuvan ongelman. Uusi tutkittu tieto osoittaa
väitteen vääräksi ja maannoksen alaisissa porakaivoissa rautaongelma johtuukin
yksinomaan rautaa päästävästä rakenteesta. Materiaalin vaihdolla ongelman
poistuminen on osoittanut, ettei luontaisessa maannoksen alaisessa kalliopohjavedessä
ole raudasta johtuvaa ongelmaa lainkaan.
Turvallinen kalliopohjavesi
Kalliopohjavesi on oikein rakennettuna yksi mahdollisuus
varmistaa huoltovarmuus pohjaveden hankinnassa juomavesitarpeisiin. Saastuneen
Päijänteen veden pääsy estetään tunneliin. Kalliopohjavesi
porataan optimaalisesti johdettavaksi tunneliin. Veden löytäminen on
haasteellista kiteisen ja ehjän kallioperän vuoksi. Kuitenkin kallioperämme
sisältää alueellisesti erittäin runsaita vesimääriä valtavissa ruhjeissa ja
rapautumiskerrostumissa, joilla on suuri merkitys toteuttaessamme riittävän ja
turvallisen veden huoltovarmuutta. Päijänne- tunnelista kymmenen kilometrin vyöhykkeellä
ruhjekartoitus ja testipumppaukset paljastavat soveltuvat poraus- ja
pumppauspisteet, joista vesi pumpataan umpioidusti umpioituun tunneliin
edelleen kuljetettavaksi pääkaupunkiseudun jakeluverkkoon ja juomavedeksi.
Kalliopohjaveden säilyminen ilmaperäiseltä laskeumalta
perustuu kallion pintaa suojaavaan savi/ maa- ja kalliopeitteeseen ja tiivistettyyn
tunnelirakenteeseen. Hyvän veden saanti edellyttää suojavyöhykkeiden
määrittelyn ja kalliorakentamisen ja kallioporauksien rajoitukset ja porauksien
sulkemisen ja ennallistamisen.
Vesivastuu ja riskien
haltuunotto (MMM)
Massiivinen vesi- energia- kallioporaus- ja rakentaminen
sekä sen riskit otettava haltuun, jotta luontaisen kalliopohjaveden
ympäristömyötäinen ja kestävä kehitys turvataan tulevaisuudessa.
Asko Vasarvuori
Porakaivon korjauksen asiantuntija
Liite: tutkimukset
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti