Porakaivojen tulvariskit

Millaisia ja miten yleisiä tulvariskit Suomessa

Porakaivoissa esiintyy tulvariskejä, koska jäätymisen estämiseksi porakaivon suojaputki rakennetaan maan pintatason ja routarajan alapuolelle. Rantaviivaan porattujen porakaivojen uhkana ovat pintavesistöjen pinnan nouseminen keväisin ja syksyisin. On esimerkkitapauksia, että vesistön pinnan noustessa, porakaivon huoltotilan poistoviemärissä muuttuu virtaus päinvastaiseksi jolloin viemäri tuo epäpuhdasta pintavettä huoltotilaan ja porakaivoon, pilaten kaivoveden.  Sama ilmiö tapahtuu myös silloin, kun routakerroksen yläpuolinen maakerros alkaa keväällä sulamaan ja alapuolinen maakerros on vielä jäässä eikä läpäise sulamisvesiä. Vesi nousee huoltotilassa nopeasti ja virtaa porakaivoon pilaten veden. Tulvan aiheuttama kaivoveden pilaaminen on kaivokohtainen tapahtuma ja variaatiota on monia.

Koska Suomen pintaprofiili on verraten tasainen ja pohjaveden taso on korkealla lähellä maanpintaa, tulvariskit ovat yleisiä. Yleisyyttä lisää myös se, että suuri järvien määrä ja rantarakentaminen lisää ratkaisevasti tulvien esiintymistä. Porakaivojen rakennusohjeet eivät ole riittävästi ottaneet tätä riskiä huomioon ja vahinkoja pääsee tapahtumaan toistuvasti.

 

Porakaivojen tavanomainen tulvasuojaus

Porakaivojen suomalainen ohjeistus ja rakennuskäytäntö sallivat ylärakenteen, jossa tulvariski on huomattava. Porakaivon rakennusvaiheessa toiset poraajat asentavat porauksen sulkemiseksi suojahatun, jonka tarkoitus on estää tulvavedet ja pieneliöt. Suojahatun useat läpiviennit ja huono liitosvarmuus ovat riski sillä liitosvuodot aiheuttavat terveydellisen vaaran kun liitos on tulvan takia vesiupotuksessa.  Eräät porakaivojen omistajat ovat huomanneet epäkohdan ja pyrkivät tulvakausina valvomaan ja pitämään huoltotilan tulvaveden hallinnassa suorittamalla pintaveden pumppausta.

USA:ssa ja Kanadassa tulviminen on suljettu pois ohjeistaen siten, että suojaputkirakenne nostetaan maan pintatasosta ja ylätulvasta vähintään noin 30 sentin korkeuteen. Tällöin tulvavedellä ei ole mahdollisuutta päästä kaivoon pilaamaan vettä. Tarvittaessa jäätyminen estetään eristetyllä suojarakenteella ja pakkasvahdilla.

 

Ohjeet tulisi muuttaa

Ohjeet tulisi muuttaa siten, että tulvariskin mahdollisuus poistuu kokonaan. Kehotankin porakaivojen omistajia ja porakaivovesien käyttäjiä tarkkailemaan kaivonsa tulvatilannetta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kevät- ja syyskausiin. Valvonta on joskus hankalaa kun ylärakenne ei ole näkösällä vaan maaupotuksessa. Myös silloin, kun kiinteistöllä käydään satunnaisesti kuten loma-asunnoilla. Jos tulva pääsee yllättämään ja epäpuhdasta vettä virtaa kaivoon ja edelleen syviin kalliopohjaveden kerrostumiin, sen saaminen pois ja vakiinnuttaminen alkuperäiseksi, saattaa olla mahdoton tehtävä. Yleisinä pintaepäpuhtauksina vesitutkimuksissa esiintyvät mikrobit, nitraatit ja humus. Aistittavina oireina pinnallisesta tulvavedestä ovat äkilliset veden laatumuutokset, väri-, haju- ja makuvirheet.

Asko Vasarvuori
www.porakaivokorjaus.fi