Painemansetti ja porakaivon veden laatu

 

Porakaivon veden laatu

Porakaivoissa esiintyy yleisesti suojaputkituksesta ja eristeistä johtuvaa veden laadun pilaantumista. Myöskin esiintyy ylisuuren vedenpumppauksen hydraulisen murtuman aiheuttamaa eroosioperäistä veden laatumuutosta ja pilaantumista. Näissä tapauksissa veden laatutekijöinä esiintyvät tapauksittain epävakaat kohonneet metallipitoisuudet, humus, pinnalliset epäpuhtaudet ja maa- ainespitoisuudet. 

 Painemansetti

Painemansetti on 1980-luvulla kehitetty porakaivoissa esiintyvien veden laatuhäiriöiden ehkäisyyn. Onnistuessaan painemansetti on edullinen ja näppärä tapa suorittaa veden laadun korjaaminen pohjavesilaatuun.

Painemansetti asennetaan paineellisen nousujohdon väliin halutulle kaivosyvyydelle. Paineella laajennettava kuminen mansetti nimensä mukaisesti tiivistyy vesi- tai ilmanpaineella tulpaksi porauskuiluun jakaen epäpuhtaan ja puhtaan pohjaveden erilleen toisistaan. Hyvä asennuspaikka on syytä varmistaa TV- kuvauksella, jos mahdollista. Kuvausta voi rajoittaa porakuilussa oleva korkea pohjavesitaso, suuri kaivon vedenantoisuus sekä veden sameus.

Takuuvarmuutta on mahdotonta antaa eristämisen onnistumisesta.

Painemansetin riskit

Porakaivojen korjauksen yhteydessä on tullut esille peinemansetilla onnistuneita ja epäonnistuneita yrityksiä veden laadun korjaantumisessa ja palauttamisessa pohjavesilaatuiseksi. Painemansetin tehoa voi huonontaa kallioperän rikkonaisuus ja kalliorakenteen vertikaaliset pystykaateet. Tällöin on mahdollista, että epäpuhdas vesi virtaa kallioperän johtavissa pystyrakenteissa ohittaen mansetin. Näissä tapauksissa mansetti on tehoton. Vertikaalisesti johtamattomissa, ehjissä kalliorakenteissa, joissa vesi virtaa porakuiluun pintarakenteista ja toisaalta pohjarakenteista, on hyvät mahdollisuudet suojaputkiperäisten vaurioiden eristykseen.

Porakaivoissa, joiden vedentuotto perustuu kallion pinnalliseen rapautumiskuoreen, ei mansettia voida käyttää, koska mansetti estää veden tulonielun porakuiluun ja kaivo kuivuu.

Eräät tunnolliset toimijat porakaivoalalla eivät suosi lainkaan painemansettia siihen liittyvien suurten riskien ja ennustamattomuuden vuoksi.

Eräitä esimerkkitapauksia ongelmista:

-painemansetti ei salli ruostuvan materiaalin poistoa rakenteesta

-painemansetti voi eräissä eroosio- sortuma vuototapauksissa vaikeuttaa mansetin/ pumpun huoltoa

-epäpuhdas vesi ohittaa kalliorakenteessa pystysuuntaisesti mansetin

-mansetin paineeton häiriötila voi aiheuttaa veden laatuun äkillisen pilaantumisen

-mansetti alentaa kaivon vedenantoisuutta ja siksi lisää hydraulista murtumaa

 

Eristämisen soveltuvuus korroosiohaittojen ehkäisyssä

Painemansetti ei estä ruostuvan suojaputken korroosiota, mutta on mahdollista kaivoyksilöittäin  palauttaa kaivoon pohjavesilaadun. 

Korroosiohaittojen ennaltaehkäisyyn on paras tapa suorittaa korroosiota kestävät ja oireettomat materiaalivalinnat, kuten haponkestävä ruostumaton teräs.

Virheellisten ainevalintojen seurauksena mm. oireellisten korroosiohaittojen ehkäisyyn tunnetusti käytetään eristysputkia, suodatusta, ohijuoksutusta ja eristysmansetteja.

 

9.4.2020 Heinola

Asko Vasarvuori, porakaivon korjauksen asiantuntija

 

Vesineuvonta pelastaisi miljoonia

 

Artikkelin teksti isommalla kirjasimella:

 

Suomalainen kaivonkorjausmalli pelastaisi miljoonia ihmisiä

Myrkyllinen arseeni yhä useampien kehittyvien maiden ongelma.

 

Ikääntyvät, väärin rakennetut ja raskasmetallien saastuttamat kaivot ovat kasvavaterveysriski maailmalla, paikoin myös Suomessa.
Putkikaivojen saneerauksen parissa elämäntyön tehneen heinolalaiskonsultin, Asko Vasarvuoren mukaan tilanne tulisi ottaa hallintaan tutkimusta ja neuvontaa lisäämällä.

Hän on mukana Lions Club Heinola Kailaan toiminnassa.

Leijonat puhtaan vedenpuolesta 2018-2020 taasen on Lions-järjestön hyväntekeväisyyshanke.
– Se on yksi hallituksen kärkihankkeista, jota Ympäristöministeriö rahoittaa160 000 eurolla. Konkreettinen kaivoveden
saneerausneuvonta kehittyvissä maissa sopisi hyvin teemaan.

Vasarvuori on käynyt Intiassa, tarkoituksenaan kartoittaa Indo-Gangesin jokilaakson kaivojen kuntoa.
– Tavoitteena on viedä Intiaan neuvontaa. Olosuhteita halusin käydä ennalta tutkimassa putkikaivojen stressitestin avulla.
Ensimmäinen yritys kilpistyi kuitenkin byrokratiaan.

Paikallishallinto vaati sikäläisen asiantuntijan käyttämistä oppaana ja esitti käsittämättömän rahallisen korvausvaatimuksen ilmaisesta tutkimuksesta ja neuvonnasta.
– Koska kyseessä on hyväntekeväisyys, en voinut tällaiseen kynnysrahaan suostua, Vasarvuori harmittelee.

 

Pelkästään Himalajan vuoriston vaikutuspiirissä olevilla vesialueilla arvoidaan olevan sata miljoonaa ihmistä, joiden juomavesien
arseenipitoisuus kasvaa jatkuvasti.
- Tämä johtuu paitsi alueen geologiasta, myös siitä että vanhat putket korrosoituvat ja arseenin erittyminen maaperästä voimistuu.
Seuraavaan yritykseensä hän etsii leveämpiä hartioita.
-Leijona-järjestöllä on toimintaa ja suhteita kaikissa maissa. Se olisi tunnustettu yhteistyökumppani, joka toisi paikallista uskottavuutta myös kehittyvissä maissa. Ehkä portit Intiaan tai pahoista vesiongelmista kärsivään Bangladeshiin
voisivat avautua järjestön kautta, Vasarvuori miettii.

Huolestuttavin vedenpilaaja maailmalla ja osin Suomessakin on myrkyllinen arseeni, jonka arvioidaan uhkaavan lähitulevaisuudessa jopa sadan miljoonan ihmisen terveyttä.
- Maailmalla arseenimyrkytykset etenevät tappavaan tahtiin. Meillä Suomessa arseeni on paikka paikoin piilevä haitta. Meilläkin
veden myrkyttymiseen on syytä havahtua korjausikään tulevissa pora- ja putkikaivoissa, Vasarvuori muistuttaa.
Arseenia ei voi todeta aistinvaraisesti ja se voi jäädä havaitsematta myös suppeassa, rutiininomaisessa kaivovesitutkimuksessa.
– Havaintojeni mukaan tutkimuksissa on arseenin juurisyihin liittyen mittausepävarmuutta.

Hänen milestään tarvitaan lisäohjeistusta ja tarkempaa tutkimusta arseenin suhteen, jotta raja-arvojen ylitykset saataisiin mahdollisimman vähiin.
– Jokainen kaivoa kunnostava tai uutta kaivoa tekevä voisi oma-aloitteisesti teetättää arseenitutkimuksen ennen kaivon käyttöönottoa, hän ehdottaa.
Myös arseeniongelman synnystä on Vasarvuoren mukaan julkisuudessa vääriä mielikuvia.
- Suomessa vesienajatellaan olevan turvallisia, koska ne eivät luontaisesti sisällä juurikaan maaperästä johtuvaa arseenia. Omat tutkimukseni ja testini osoittavat, että huomiotta jää hiiliteräksisten kaivoputkien korrosio, joka
tehostaa pienessäkin määrin maaperässä olevan arseenin erittymistä veteen.

Ongelma olisi helposti vältettävissä korvaamalla vanhat hiiliteräsputket ruostumattomasta teräksestä valmistetuilla
haponkestävillä putkilla. Haponkestävän putken ruostumisominaisuus on vain sadasosa tavalliseen putkeen verrattuna.
- Suosittelen putkien vaihtoa kaikissa kaivosaneerauksissa, hän neuvoo.

Esa Arvekari


TIETO:

Arseeniongelma Suomessa

Duodecim-terveyskirjaston mukaan Suomen arseeniongelma on hyvin paikallinen.
Pitoisuudet ovat laajalti hieman koholla koko Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Erityisen suuria ne ovat Tampereen seudulla ja Keski-Lapissa Kittilässä.
Varsinkin näillä alueilla kannattaa porakaivon arseenipitoisuus aina selvittää.
Lähietäisyydellä olevissa kaivoissa voi olla huomattava ero vedenarseenipitoisuudessa.
Vasarvuoren konsultointiyrityksen kotimaisessa pilottihankkeessa vuosina tehtiin vuosina 1993-2019 kaikkiaan 27 kaivon Porax-putkistosaneerausta, joihin liittyimateriaalin vaihto.

Arvoltaan 120 000 euron pilottihanketta ovat tukeneet Suomen valtio, EU, Lahden tiede- ja yrityspuisto, Tekes, TE- keskus, kaivokuluttajat.
Yritys haki aikoinaan patentin kaivojen saneerausmenetelmälleen sekä kehitti Niri-tutkimusmallin kaivo- ja pohjavesitutkimukseen.

Yritysasteelle kaivosaneerauksia ei lopulta viety.
Vasarvuori haluaa nyt jakaa veden laadun parantamisen tietämystä ja neuvontaa hyväntekeväisyyshankkeissa.