Porakaivorakenteissa
esiintyvien liitosten varmuus tulee olla hyvä, koska salakavalien maanalaisten
vuotojen havaitseminen häiriö ja vaaratilanteissa ei ole ennakoitavissa. Liitosvarmuus
tulee olla myös hyvä siksi, koska rakenteen metallipäästöt ja epäpuhtaat
vuotovedet aiheuttavat lisääntyneen terveysriskin.
Nousuputken liitokset tulee olla kestävät
hyvällä varmuudella nousuputken vesi- ja pumpun painon kannatukseen nähden.
Liitoksiin kohdistuu tykyttävä vetorasitus.
Liitosvuotojen lisäksi yli
kymmenen vuota vanhoissa porakaivoissa aiheuttaa vuotoja korroosiota
kestämättömän neljän millimetrin hiiliterässeinämän
puhki syöpyminen maapuolelta..
Lisäksi seinämärakenteella
tulee olla riittävä lujuus ja kestävyys esiintyvään ulkopuoliseen paineeseen
nähden. Viruvilla muovimateriaaleilla on huono rengasjäykkyys ulkopuolista
painetta vastaan, joka tulee huomioida porakaivon auki pysymistä ja liitosvarmuutta
arvioitaessa.
Ohjeistetussa porakaivoseinämässä
esiintyy kaksikerroksinen putkirakenne. Ulommainen hiiliteräsputkiseinämä,
maaputki ja sen sisällä on muovirakenteinen eristysputki seinämä. Ulommaisena
putkena käytetään myös muoviputkea, mutta sen käyttö rajoittuu alimittaiseen,
suojaltaan puutteelliseen kolmeen metriin. Molemmat putket liittyvät
alapäästään kallioon. Putket eivät ole kiinnitetty toisiinsa, joten kysymys ei
ole tavanomaisesta standardisoidusta korroosionestopinnoittamisesta.
Uudessa tutkimuksessa ja
rakenteiden avauksessa on käynyt ilmi, että seinämäputket liittyvät kallioon teknisessä
mielessä hankalasti, sattumanvaraisesti ja vuotoalttiisti. Tästä seuraa, että
seinämien maapuolelta pääsee ajoittain virtaamaan savista ja hiekkaista
maa-ainesta kaivoon eristeputken vuotaessa. Myös hiiliteräs maaputkirakenteesta
liukenee rautaa, jolloin ruosteinen vesi pääsee virtaamaan kaivoon eristeputken
vuotaessa. Urakoitsijakohtaisesti
käytetään teknisiä sovelluksia putkien liittämiseksi kallioon, kuten limi-
työntöliitosta porattuun kivireikää, teippiliitoksia, turpoavia massoja ja
avartimia. Hiiliteräs putkielementit liitetään toisiinsa hitsaamalla.
Muoviputkia liitetään toisiinsa teipeillä tai puskuliitoksin. Kuvatut havainnot
osoittavat porakaivorakentamisen vaatimustenvastaisuutta. Liitosten teknisestä
käyttökelpoisuudesta, kestävyydestä eikä varmuudesta ole suunnitelmaa, ohjetta
eikä testaustuloksia. Porakaivoja teollisesti tuotettaessa on jäänyt
käyttämättä turvallisuustekniikoiden suomat mahdollisuudet ratkaista liitosten ongelmat
suunnitelmallisesti ja hallitusti.
Luotettavaksi osoitettuja
vesihuollossa käytettäviä perinteisiä putkien liitostapoja ovat laippa- kierre-
ja hitsausliitokset sekä tiivistyvät kierrepuristusliittimet. Maanalaisesta
kivi- ja porausolosuhteesta johtuen mainitut liitostavat eivät tule
kysymykseen. Kallioon ei voida toteuttaa kierrettä, laippaa eikä kalliota voida
hitsata. Puristus- ja juotosliitokset ovat mahdollisia, mutta niitä ei ole
perinteisesti sovellettu suomalaisessa porakaivotuotannossa.
Innovoitiin, suunniteltiin ja
testattiin luotettavuustekniikoiden avulla uusi kevytrakenteinen merkkituote Porax-
turvaputkitus porakaivoille. Porax- putkituksessa liittäminen kallioon tapahtuu
ruostumattoman teräsputken kolminkertaisella varmistuksella: Hydraulisesti venyttävään
puristusliitokseen, kumitiivisteeseen ja juotokseen. Putki putkeen liitetään
hitsaamalla tai kierreliitoksin. Turvaputken materiaali on austeniittinen
haponkestävä ruostumaton teräs EN 1.4432. Materiaali ei ruostumattomuutensa ja
hyvän liitosvarmuuden vuoksi tarvitse eristysputkea eikä korroosiovaraa. Porax-
turvaputken hyvä lujuusominaisuus ulkopuolista painetta vastaan mahdollistaa
ongelmia aiheuttavan ruostuvan hiiliteräsputken poistamisen kaivorakenteesta.
Varovaisuusperiaate
Talousvesihuollossa vallitsee
varovaisuusperiaate, jota on syytä noudattaa myös porakaivon
liitosratkaisuissa. On välttämätöntä, että Valtion teknillinen tutkimuskeskus riippumattomana
asiantuntijana aloittaa porakaivorakenteiden ja niiden riskien arvioinnin kehityksen
aloittamiseksi.
Porakaivokorjauksen asiantuntija
050-3503101
www.porakaivokorjaus.fi
© Copyright Asko Vasarvuori
2015